Danmark nunarpullu nunatsinni peqqinnissaqarfik pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartut

Danskit peqqissaasut nakorsallu aaqqissuussinermi nikittaallutik atorfinitsinneqartalissapput, tassa nunatsinnukarlutik peqqinnissaqarfimmi tamakkiisumik atorfinniittassapput.

Peqqissutsimut Inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Nikittaallutik atorfinittarnissaannut aaqqissuussineq Danmarkimi nunap qitiusumik immikkoortuisa nunatsinnilu peqqinnissaqarfiup akornanni isumaqatigiissutaavoq.

Peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisup, Anna Wangenheimip (D) aaqqissuussineq nutaaq nuannaarutigalugu tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigaa:

- Isumaqatigiissuteqartoqarnera nuannaarutigaara. Nunatsinni napparsimasunut patajaannerulersitsinissamik qulakkeerivoq tamatumalu peqatigisaanik ataavartitsinerulerneq piginnaasallillu amerlinerat pissutigalugit, sulinermi aqutsisunut sulisunullu pitsaanerusunik atugassiissalluni. 

Aaqqissuussineq nutaaq Danmarkimik siunissamut ungasinnerusumut siunnerfilimmik anguniagaqarnikkut suleqatigiinnerup ilagaa, tassanilu nunatsinni peqqinnissaqarfik nukittorsarneqassasoq, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

Anna Wangenheim aamma danskit peqqissutsimut ministererigallagaat nunani marlunni peqqinnissaqarfiit suleqatigiinnerannik nukittorsaanissaq pillugu siunnerfilimmik siorna oktobarimi isumaqatigiissuteqarput.

Nunatsinni peqqinnissaqarfik piffissami nutaanerusumi ajornartooqqasoq, Anna Wangenheimip tusagassiortunik katersortitsinermi tassani oqaatigaa.

Nuummut kisimi tunngassuteqanngitsoq 

Aaqqissuussineq nutaaq nunatta peqqinnissaqarfiata suliniutigigaa tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

Nunatsinni peqqinnissaqarfik Danmarkimi nunap qitiusumik immikkoortuinut pisariaqartitanik aalajangersimasunik nalunaaruteqartassaaq, assersuutigalugu pinasuartunut, ernisunut tarnikkullu nappaatilinnut suliassaqarfinnut. Danmarkimi sulisut tamatuma kingorna nikittaallutik kisianni suliassamut tassunga suliartortassapput.

- Aaqqissuussineq Danmarkimi nunatsinnilu immikkoortortani ilisimasat tunngavigalugit ineriartornermik ikorfartuissaaq napparsimasunullu iluaqutaasussamik nunatsinni Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarniarneq aalajaannerusunik toqqammavisseeqataaffigissallugu, Anna Wangenheim oqarpoq.

Aaqqissuussineq Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut sinerissamilu napparsimmavinnut atuutissaaq, peqqinnissaqarfimmi sulisunut allanut aamma atuutissalluni, matumani nakorsat peqqissaasullu kisimik pineqaratik. 

Sulisut danskit Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi isumaqatigiissutit nalinginnaasut naapertorlugit akissarsisinneqartassapput, Danmarkimili naalagaaffiup karsianit taperneqartassallutik. 

Danmarkip tapersiinini nuannaarutigigaa

Nikittaallutik atorfinittarnissaannut aaqqissuussineq danskinut peqqinnissaqarfimmi sulisunut nammineq kajumissuseq aallaavigalugu periarfissaavoq, aaqqissuussinerullu atuutilinnginnerani Danmarkimi immikkoortortaqarfinni suleqatigiinnerit pilersinneqaqqaassapput. 

Danmarkimi nunap qitiusumik immikkoortuinut siulittaasup, Mads Duedahlip (Venstre), nunap qitiusumik immikkoortuisa Kalaallit Nunaata ineriartorneranut tapersiinissamut periarfissaqalernerat nuannaarutigaa.

- Nikittaallutik atorfinittarnissaannut aaqqissuussineq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup Danmarkimilu peqqinnissaqarfiup tatigeqatigiittorujussuunerannik qanimullu suleqatigiinnerannik ersersitsivoq, taanna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq. 

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik nikittaallutik atorfinittarnissaannut aaqqissuussinernik assingusunik ukiuni kingullerni misilittagaqarpoq, aaqqissuussinerli nutaaq peqqinnissaqarfimmi patajaannerulernissamik qulakkeerinnissaaq.