Arnat nunatta peqqinnissaqarfimmut akisussaaffeqalerneranit tassa 1992-ip kingorna nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiivigineqarnissamut ukiup nikinneranit qinnuteqarsinnaalerput.

Tamanna akuersissuteqarfigineqanngitsumik spiralilerneqarsimasunut, p-stavilerneqarsimasunut, DepoProveramik kapineqarsimasunut imaluunniit kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimasunut atuuppoq.

Qinnuteqaateqartut februaarip aallaqqaataa nallertinnagu aalajangiiffigineqartussaagaluarput, tamannali kinguartinneqarpoq. Inatsisit atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisoqarfik paasissutissiivoq.

Naatsorsuutigisamit amerlanerusunik qinnuteqaateqartoqarsimasoq, Inatsisit atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip KNR-imit apersorneqarnermini nassuiaatigaa. Qinnuteqartut journalinik ilaatigut ujaasisoqartussaanera ilaatigut pissutigalugu qinnuteqaatit suliarinissaat sivisunerussaaq, 

- Nunatsinnit tamarmeersuupput, amerlammatalu nunatsinni angalaqqaarluta journalinik pissarsiniaqqaassaagut. Taamaammat sulianik aalajangersimasunik isumaginninniarneq atortussanillu nassaarniarneq sivisunerussaaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taassumalu arnat qanoq amerlatigisut qinnuteqaateqarsimanersut suli oqaatigisinnaanngilaa.

Napparsimmavimmi allagartat journalit suliamik ataatsimik naliliinermi ilaasussaapput. Taamaammat journalit arnat taarsiiffigineqarnissaannut pingaarnerpaajunatik, Naaja H. Nathanielsen nangippoq:

- Journalit eqqortumik nalunaarsorneqarsimanersut imaluunniit akuersissuteqartoqarsimanersoq upperiuaannarsinnaanngilagut. Taamaammat ataatsimoortumik misissuiniarluta aalajangerparput. Journalinik misissuinissarput aamma ilaavoq.

Qinnuteqaateqartoqarnissaanut pisup kalaallit peqqinnissaqarfianni tassa napparsimmavimmi imaluunniit pisortat ingerlatsivianni allami pisimanissaa piumasaqaataavoq.

Naalakkersuisut eqqartuussissuserisunik sulianik isumaginnittussanik suliaqartitsipput.

Aningaasanik amerlanerusunik nassaarniartoqassasoq

Nakorsaaneqarfiup arnat 1991-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut 15-it ilisimallugit ukiup kingulliup siuliani saqqummiuppaa.

Naalakkersuisut siuliisa taarsiissuteqartoqarnissaanut 4,5 millionit koruunit aningaasanut inatsimmi immikkoortinniarlugit 2024-mi isumaqatigiissutigaat. Taamani ‘arnamut ataatsimut 300.000 koruunit tikillugit’ taarsiissuteqartoqarsinnaasoq aalajangerneqarpoq. Aningaasalli maanna amerlanerusariaqarpasipput.

- Aningaasanut inatsimmit aningaasanik immikkoortitsiffiusumi aningaasat amerlassusaat uterfigeqqissinnaagipput isumaqatigiissutigineqarpoq. Taamaammat aningaasanut inatsimmi misissueqqikkusuttoqareerpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Naalakkersuisut siorna oktobarip 20-anni qinnuteqaateqartoqarsinnaalersitsinerannit sapaatip akunnerata affaa qaangiutiinnartoq arnat 20-t periarfissamik atuipput.

Arnanut spiralilersuisoqarneranut taarsiissuteqarneq

Kalaallit niviarsiaqqat arnallu namminneq piumassuserinngisaminnik 1960-ikkunnit ukiuni qulikkaani tulliuttuni spiralilersorneqarsimasut saqqummiunneqareersorli piffissami nutaanerusumi namminneq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut pillugit suliat saqqummiunneqarput. Arnat namminneq akuersissuteqaratik spiralilersorneqarnerik kingunerluutigisimallugu kingorna oqaluttuaraat.

Danmarkip peqqinnissaqarfik nunatta akisussaaffeqalernissaata tungaanut tassa 1992-imi januaarip aallaqqaataa tikillugu akisussaaffigaa.

Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut kalaallinut namminneq piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimasunut siorna septembarimi utoqqatsissuteqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D) tamatuma saniatigut arnanut 1992-ip kingorna namminneq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatsissuteqarpoq.

Arnat spiralilersuisoqarnerani eqqugaasimasut taarsiiffigineqarnissartik aamma naatsorsuutigisinnaavaat. Danskit naalakkersuisui inummut ataatsimut 300.000 koruuninik taarsiissuteqarusuttut decembarimi saqqummiunneqarpoq.

Arnat 4.500-it missaanniittut taarsiiffigineqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Arnat aappaagu apriilimit 2028-mi juunip aallaqqaataa tikillugu qinnuteqarsinnaassapput. Taarsiissutigineqartussat amerlassusaat innarliinerup angissusia apeqqutaatinnagu 300.000 koruuninut aalajangiusimaneqarpoq.