Arnarulunnguaq nersorniarlugu eqqaassutissialerneqalersoq

Thulemiit tallimassaanik ilisimassarsiornerup ukiuni 100-nngortorsiorneranut atatillugu Nuummi eqqaassutissiap nutaap Arnarulunnguaq eqqaaniassavaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 07-at 2024 10:30

Ilisimasassarsiornermut peqataasoq Arnarulunnguaq oqaluttuarisaaneq pillugu atuakkani pisoqqani annikitsuinnarmik eqqaaneqarpoq – tamanna Nuummi eqqaassutissap nutaap allanngortissavaa.

Thulemiimmi tallimassaanik ilisimasassarsiornerup naammassineqarneranit septembarimi ukiut 100-nngortorsiussaaq, tamannalu ilisimasassarsiornermi pingaaruteqarsimasumut, Arnarulunnguamut eqqaassutissiornikkut malunnartinneqassaaq.

ARNARULUNNGUAQ KINAANA?

1896-imit 1933-mut inuuvoq. Thulemi inuullunilu toquvoq.
Illooqqani Qâvigarssuaq Miteq peqatigalugu Thulemit tallimassaanik 1921-mit 1924-mut ilisimasassarsiornermut peqataavoq. Ilisimatusartut Knud Rasmussen siuttoraat.
Arnarulunnguaq ilisimasassarsiornermi nerisassiornermut ammillu atisat ilisimasassarsiortut uumaniarnissaannut pisariaqartut isumaginissaannut akisussaasuuvoq.
Thulemit tallimassaanik ilisimasassarsiorneq nunatsinnit Canadamut, Alaskamut Sibiriamullu 18.000 kilometerinik isorartussusilimmi pivoq.
Ilisimasassarsiorneq naggueqatigiit inuit oqaluttuarisaanerput pillugu pingaaruteqarnerpaat ilagaat. Ilisimasassarsiornermi naggueqatigiit inuit Kalaallit Nunaanneersut, Canadameersut, Alaskameersut Sibiriameersullu inuiaat ataasiusut ilaatigut paasineqarpoq.

Allisiguk

Eqqaassutissiornissaq ukiorpassuarni suliarineqarsimavoq. Taamaammat Arnarulunnguaq pillugu suliniuteqartuni siulersuisut siulittaasuata, Asii Chemnitz Narupip tamatuma piviusunngungajalernera nuannaarutigaa.

- ‘Qimusserujussuarnermi’ Arnarulunnguup suliarujussuata tamanut takusassiarineqarnissaa pingaaruteqartuuvoq, aamma oqaluttuarisaanitsinni arnartaqarnitta puiorneqannginnissaa taama pingaartigaluni. Arnarulunnguaq peqataasimanngitsuuppat qimusserujussuarneq Knud Rasmussenimut taama iluatsissimatiginaviarunanngikkaluarpoq. Kulturikkut oqaluttuarisaanitta, inuit anersaakkut inuusaasitoqaannit atortuinillu katersat naliitsorsuit ilisimasassarsiornermi tassani katersorneqarput. Taamaattumik pissusissamisoorluinnarpoq Arnarulunnguup eqqaassuserneqarnissaa, ataqqillugulu tulluusimaarutiginninnerput takutinniarlugu qujaffigissavarput.

- Arnarulunnguaq ilisimasassarsiornerujussuarmi initunerusumik ersarinnerusumillu inissisimanissaa pigaaruteqarpoq. Arnaavoq pikkorissoq tamatigoortorlu, taassuma amernik annoraaminernillu mersorsinnaavoq, igasinnaavoq, qimussillaqqissuullunilu piniallaqqissuuvoq.

- Peqataasimanngikkaluarpat ilisimasassarsiorneq taama iluatsilluartigisimanavianngikkaluarpoq, Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartunut ilaasortaq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Nunatsinni eqqumiitsuliortoq ilisimaneqarluartoq, Aka Høegh Arnarulunnguamut eqqaassutissialiortuussaaq. Tamatuma saniatigut Arnarulunnguaq pillugu atuakkamik nutaamik aamma saqqummersitsisoqassaaq, taanna itsarnisarsiortup, Pauline Knudsenip suliaraa.

Arnamut kalaallimut ilisarnaat

Aka Høegh eqqaassutissiortussaavoq. Taassumami Arnarulunnguaq naleqquttumik aamma nersorniarneqarsimanngissoraa.

- Isumaqarpunga ilisimasassarsiornermi peqataasut Arnarulunnguaq pissutigalugu uumasut. Taama nukittutigisimavoq, eqqumiitsuliortoq oqarpoq.

Aka Høeghip ujarak granittiusoq siorna aasakkut nassaarisani eqqaassutissiarissavaa.

- Nunami ujaralimmeersuugatta eqqaassutissiaq granitimik suliarineqassasoq aalajangerpara. Arnarulunnguaq inuuvoq pinngortitamik nuannarisaqarluinnartoq, taamaammat nunatsinnit ujaqqamik eqqaassuserneqassaaq, Aka Høegh oqarpoq, taassumalu eqqaassutissiap qanoq iluseqarnissaa suli oqaatigisinnaanngilaa.

Aka Høeghilu aalajangiisussaagaluaruni eqqaassutissaq Arnarulunnguamut eqqaassutissaannaassanngilaq.

- Arnamut kalaallimut tunngassaaq. Taama misileraluttuinnarpunga, taanna oqarpoq.

Maligassiusuulluartutut takussutissaassasoq

Arnarulunnguaq kalaallip arnap nukittuuneranut Asii Chemnitz Narupimut aamma takussutissaalersimavoq.

Taanna inuiaqatigiinni arnat oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartut nersorniarnissaat nalinginnaasumik amigaatigigipput isumaqarpoq.

- Illoqarfiit qimerlooraanni angutinut inuiaqatigiinni annertuumik suliaqarsimasunut eqqaassutissat arlaqarput. Arnanut eqqaassutissat takuallaarneq ajorpagut, tamanna naligiissaagaangissoraara, taanna oqarpoq.

Arnarulunnguarlu aqqutaani ujaqqani siulliussaaq.

- Eqqaassutissaq Arnarulunnguamut oqaluttuap attanneqaannarnissaanut qulakkeereqataassaaq. Kinguaatsinnut maligassiuisutut inissisimanissaa pingaaruteqarpoq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Eqqaassutissap suliarineqarnera juunimi aallartissaaq, taannalu septembarip 22-ani ilisimasassarsiornerup ukiuni 100-nngortorsiorneranut piareersimassalluni.

Suli pitsaanerulernissatsinnut ikiortigut! Nutaarsiassamut malugisaqaruit uunga allaffigitigut.