Immikkut ilisimasalik: Angajoqqaanik naliliisarneq atorunnaarsinneqarpat ajornerulersitsisinnaavoq

Angajoqqaat piginnaasaannik naliliisarnerit oqallisaaqisut angajoqqaanik aamma illersuisuusut nalunaarusiami allaqqavoq. Taakkua atorunnaarsinneqassappata, angajoqqaat atugaannik ajornerulersitsiinnarsinnaavoq.

Allattoq Markus Valentin

decembarip 02-at 2024 07:35

Nutserisoq Nathan Kreutzmann

Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik nalilersueriaatsit atorunnaarsinneqarnissaannik danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstrup Andersen, kissaateqarpoq.

Taamaattumik taanna nalileeriaatsinik atuinerup isumaliutigineqaqqinnissaanik kaammattuilluni kommuninut allagaqarpoq.

Angajoqqaalli piginnaasaannik nalilersuisarneq atorunnaarsinneqassappat angajoqqaat suliani inatsisitugut isumannaatsuunissaannik ajornerulersitsisinnaasoq, Karen Margrethe Dahl oqarpoq. Taanna VIVE-mi misissueqqissaarnermi pisortaavoq Danmarkimilu kalaallit merartaannik allamut inissinneqartarnerannik nalunaarusioqataalluni.

- Misissuisarnernik atorunnaarsitsinerup iluaqutaannginnissaa ernummatigaara, allamimmi qinigassaqanngilaq.

ANGAJOQQAANIK MISISSUISARNEQ

Angajoqqaat piginnaasaannik misissuineq tamatigut ima imaqartassaaq:

Angajoqqanik oqaloqateqarnerit (imaluunniit inooqatigisanik)
Meeqqamik oqaloqateqarnerit (meeqqalli ukiui inerisimassusaalu apeqqutaallutik)
Meeqqap angajoqqaavisalu pissusilersoqatigiinnerannik nakkutiginninneq
Allagaatinik suliamut attuumassutilinnik eqqartuineq
Meeraq angajoqqaalluunniit pillugit suliamut attuumassutilinneersunit paasiisutissanik allanik paasiniaaneq
Misissuinerup inernerinik angajoqqaat peqatigalugit eqqartueqatigiinneq

Taassuma saniatigut sukumiisumik nalilersuereernermi immikkullu isumaqatigiinnikkut una imaluunniit arlallit pisariaqarsinnaapput:

Angajoqqaat tarnip pissusianik ilisimasalimmit misissiorneqarnerat (eqqarsartaatsikkut piginnaasanik kinaanermiluuniit immikkuullarissutinik misissuineq)
Meeqqap tarnip pissusianik ilisimasalimmit misissorneqara (eqqarsartaatsikkut piginnaasanik kinaanermiluuniit immikkuullarissutinik misissuineq)
Meeqqap ulluunerani paaqqinnittarfimmiinnerani, atuarfimmiinnerani assiginaaniluunniit nakkutiginninneq

Najoqqutaq: Socialministeriet (Danmarkip isumaginninnermut ministereqarfia): Retningslinjer for udarbejdelse og anvendelse af forældrekompetenceundersøgelser.

Allisiguk

Aaqqiissut pitsaanerpaanngitsoq

Nalileeriaatsinik maanna allanik qinigassaqanngimmat angajoqqaat inatsisitigut isumannaatsuunissaannik ajornerulersitsisinnaasoq, Karen Margrethe Dahl oqarpoq, taamami misissuisarneq angajoqqaat tarnikkut sanngisuunerannik ilungersunartoqartitsinerannilluunniit ersersitsisarpoq.

- Taava pisut assigiinngitsut tunngavigiinnarlugit angajoqqaat angajoqqaajunerluttutut meeqqallu pisariaqartitaannik tunniussisinnaanngitsutut naliliiffigineqassapput. Naliliisarnerit atorunnaarsinneqarsinnaapput, allatulli naliliisarnissamik periarfissaqanngilaq.

Suliarli imaannaanngilaq.

Angajoqqaat piginnaasannik misissuinerup tarnimut tunngasortaata atorneqartannginnissaanik Karen Margrethe Dahl aappaatigut isumaqarpoq.

- Naliliisarneq angajoqqaat paatsoorneqarnissannik annilaangalersitsisareerpat, angajoqqaat nukittuffiinik naliliinissamut tunngavissatsialaanngilaq. Angajoqqaat taamatumunnga toqqissisimsanngippata, taava immaqa naliliisoqartariaqanngilaq.

Karen Margrethe Dahl, Chefanalytiker VIVE

Angajoqqaat piginnaasaannik naliliisarneq atorunnaarsinneqarpat kulturikkut assigiinngissutsit pissutigalugit paatsoortarneq maanna suliani takussaareersoq ajorneruliinnarsinnaasoq taassuma aamma oqaatigaa.

- Allamut inissiinerni suliani tarnip pissusianik ilisimasallit akuersissutillit peqataatinneqartarunnaarnissaannik piumasaqarneq mianersorfissaqarpoq. Angajoqqaat qanoq piginnaaneqartiginerinik qulaajaaneq misissuinermi aamma ukkatarineqarluinnartarpoq, peqataatinneqartarunnaarpatami taamaaliortoqassaarataannaavoq.

- Angajoqqaat piginnaasaannik tarnip pissusianik ilisimasallit akuersissutillit nalilersueqataatinneqanngippata naliliisarnerit ajorseriarnerunissaat immaqalu kulturikkut assigiinngissutsit pissutigalugit paatsooqatigiinnerit allamut inissiinermut tunngavilersuutaalersinnaanissaat aarlerinartoqartissinnaavara.

Piginnaasanik nalileeriaaseq isumannaatsuutitsisussaq

Angajoqqaat toqqissisimanassusaat qulakkeerniarlugu suliat ingerlanneqarneri uppernarsaatissaqartikkumallugit misissuisoqartalermat, isumaginnittoqarfinni sullissisunik tarnillu pissusianik ilisimasallinnik oqaloqartitsisoqartalerpoq.

- Suliani meeqqanik arsaarinniffiusuni angajoqqaat inatsisitigut isumannaatsuunissaat pitsaanerulersinniarlugu angajoqqaat piginnaasaannik misissuisarneq annertusineqarpoq, VIVE-p nalunaarusiaani 2022-meersumi taama allaqqasoqarpoq.

Angajoqqaalli sullinneqarnerminni allagaatit atuaraangamikkit akunnattoorsinnaasartut, VIVE-p nalunaarusiaani allaqqavoq. Imaluunniit isumaginnittoqarfinni sullissisunit aamma tarnit pissuianik ilisimasallinnit nappaateqarneragaasimallutik allagaatit atuarneranni paasisarpaat.

Kalaallit meerartaannik Danmarkimi allamut inissiisarneq pillugu nalunaarusiaq.

Misissuineq danskit aningaasanut 2021-mut inatsisaannit aningaasalerneqarpoq.

Meeqqat Danmarkimi najugallit kalaallisut inuiaassusillit 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut nalunaarusiami takutinneqarpoq.

Danskit meerartaannut sanilliutissagaanni taakkunannga procenti ataaseq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqasimasuupput.

Danskit sulianik isumaginnittut kalaallillu ilaqutariit akornanni suleqatigiinneq makkuninnga ilaatigut peqquteqarluni ajornakusoortutut inerniliuunneqarpoq:

- Kalaallit angajoqqaat danskisut pinginnaasalunnerat

- Oqalutsissaaleqineq

- Danskit sulianik isumaginnittut kalaallit kulturiannik paasisimasakinnerat

- Kalaallit ilaqutariit danskillu sulianik isumaginnittut imminnut ileqquliussanik isummertereernerat

- Angajoqqaat kalaallisut misilitsinnerannik amigaateqarneq

Misissuineq ilaatigut meeqqat 11-nit 17-nut 2014-mi, 2016-mi, 2018-mi 2020-milu ukiullit apeqqutinit immersuilluni akisassanit immersugaanneersuuvoq. Taakkua angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuupput, kalaallillu ilaqutariit 17-it, ikinnerpaamik ataatsimik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunit, meerartalinnik paasissutissanik sukumiisuneersuullutik.

Tigusiffik: VIVE-p Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut danskit kommuuniinit inissinneqarsimasut pillugit 2022-mit nalunaarusiaa.

Allisiguk

- Ilaqutariinni ajornartorsiutit tarnip pissusaanik ilisimasalimmit akuersissuteqartumit ersarissisinneqaraangata, tarnip pissusaanik ilisimasalik kommunip suliamik suliarinnittuanut ikorfartortaasutut misigisaramikku, angajoqqaat ilaat angajoqqaatut inissisimaffimminni sanngiillisinneqarlutik suliat ilaanni misigisarput, nalunaarusiami taama allaqqavoq.

Angajoqqaat piginnaasaannik nalilersueriaatsit nutaat kalaallinut ilaqutariinnut kulturiannullu tulluarsakkat maanna suliarineqarput, ukiualuilli aatsaat qaangiuppata piariissallutik.

- Kalaallit tunuliaqutaat assigiinngisitaartuummata misissueriaaseq kalaallinut tamanut naleqquttoq nassaariuminaappoq. Kalaallit kulturiat kalaallillu amerlanerpaat, aamma Danmarkimi najugallit, namminneq tarrarsorfigisinnaasaat suua?

Aalajangiiffigiuminaatsoq

Misissuisarnerit unitsittariaqassanersut kommuninit aalajangiiffigiuminaassaaq, suummi pingaartinneqarnerussanerat apeqqutaalissammat:

Angajoqqaat misissuinermi qanoq misigisarnerat imaluunniit isumaginninnermik siunnersortit ilinniagartik aallaavigalugu aalajangernerat.

- Misissuisarneq tatiginninnginnermik toqqissisimaannginnermillu pilersitsiinnartarpat, taava iluaqutaasoringilara. Naak uagut ilinniagalittut immaqa misissuinerup qanoq takutitsissanera iluaqutaassangatikkaluarutsiguluunniit, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.

Misissuisarnerli atorunnaarneqassagaluarpalluunniit kommunip allamut inissiisarnissaanut aporfiussanngitsoq, taanna oqarpoq.

- Allamut inissiisoqaannartarnissaa aarleqqutigaara, meerarmi pitsaanngitsunik atugaqartoq misinnaraangat kommuni iliuuseqartussaatitaavoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.