Immikkut ilisimasalik: Angajoqqaanik naliliisarneq ajornartorsiutit ilaminiinnaraat

Ajornartorsiutit arlallit angajoqqaanik naliliisarnerup tusagassiuutini sammineqartupilussuunerani arajutsineqartut, immikkut ilisimasalik isumaqarpoq. Naliliisarnerit unitsinneqarpata, ajornartorsiutit tunngaviusut iluarsineqarnavianngitsut, taanna oqarpoq.
Angajoqqaatut piukkunnaateqarnermut misissuinerit atorunnaassappata, imaanngilaq allanngorujussuartoqassasoq. Misissueqqissaarnermi pisortaq, Karen Margrethe Dahl taama oqarpoq. Aaqqitassammi amerlapput. Assi © : KNR / Rasmus Mads Olsvig
Allattoq Markus Valentin
decembarip 01-at 2024 10:54
Nutserisoq Ivik Kristiansen

Meeqqat allamut inissinneqartarnerannut akerliuneq Nuummi Københavnimilu inunnut ataatsimoortitsivoq. Inuit kalaallinut angajoqqaanut danskit oqartussaasuinit iliuuserineqartartunut akerliunertik qulliliuutigalutik takutippaat.

Naalakkersuisut angajoqqaatut piukkunnaateqarnermut eqqarsartaatsikkullu inissisimanermut misissuisarnernik oqallisaaqisunik – FKU-mik taaneqartartunik - atuineq inuttut pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinertut kalaallinillu assigiinngisitsinertut taanikuuaat.

Oqallinnerli oqimaaqatigiissagaavallaanngitsoq, immikkut ilisimasalik isumaqarpoq.

- Eqqarsartaatsikkut piginnaasanik misissuisarnerit politikkikkut pingaartinneqartupilussuusut nalunngilara. Oqallinnerli taamaattoq oqimaaqatigiissagaanngilaq, VIVE-mi misissueqqissaarnermi pisortaq, oqallinnermillu aallartitsisumik 2022-mi nalunaarusiortoq, Karen Margrethe Dahl, oqarpoq.

Kalaallit meerartaannik Danmarkimi allamut inissiisarneq pillugu nalunaarusiaq.

Misissuineq danskit aningaasanut 2021-mut inatsisaannit aningaasalerneqarpoq.

Meeqqat Danmarkimi najugallit kalaallisut inuiaassusillit 5,6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut nalunaarusiami takutinneqarpoq.

Danskit meerartaannut sanilliutissagaanni taakkunannga procenti ataaseq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqasimasuupput.

Danskit sulianik isumaginnittut kalaallillu ilaqutariit akornanni suleqatigiinneq makkuninnga ilaatigut peqquteqarluni ajornakusoortutut inerniliuunneqarpoq:

- Kalaallit angajoqqaat danskisut pinginnaasalunnerat

- Oqalutsissaaleqineq

- Danskit sulianik isumaginnittut kalaallit kulturiannik paasisimasakinnerat

- Kalaallit ilaqutariit danskillu sulianik isumaginnittut imminnut ileqquliussanik isummertereernerat

- Angajoqqaat kalaallisut misilitsinnerannik amigaateqarneq

Misissuineq ilaatigut meeqqat 11-nit 17-nut 2014-mi, 2016-mi, 2018-mi 2020-milu ukiullit apeqqutinit immersuilluni akisassanit immersugaanneersuuvoq. Taakkua angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuupput, kalaallillu ilaqutariit 17-it, ikinnerpaamik ataatsimik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunit, meerartalinnik paasissutissanik sukumiisuneersuullutik.

Tigusiffik: VIVE-p Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut danskit kommuuniinit inissinneqarsimasut pillugit 2022-mit nalunaarusiaa.

Taamali oqareerluni, angajoqqaat ernumanerat paasinarluinnartoq, taanna oqarpoq.

- Allamut inissiinissamut suliani angajoqqaat kalaallillu misissueriaatsinut oqaatsitigut kulturitigullu kalaallinut tulluarsarneqanngitsunut ernummateqarnerat paasisinnaavara. Tamannali ilutigalugu oqallinnermi oqimaaqatigiissaarisoqarnissaa amigaataasoq eqqarsarpunga, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.

Sooq taakkua aalajangiisuuvissortunnginnerat paasissagaanni, allanut inissiisanermi suliat tamarmik ingerlarngi qiviarnissaat pingaarpoq.

Naliliinerit aalajangiinerni sunniuteqarnerpaajugajunngitsut

Angajoqqaatut piukkunnaaateqarnermut misissuisarnerit meeqqamik allamut inissiinissamut aalajangiinerni qaqutigut pingaarnerpaajusartut, tusagassiuutillu allaaserisartagaattut pingaartiginngitsut, Karen Margrethe Dahl nassuiaavoq.

- Tusagassiuutini saqqummiunneqartartutuulli pingaaruteqartigisuaannarunanngillat. Nammineq kajumissutsimik suliniutit misiilereerlugit ingerlariaqqissinnaajunnaaraanni iliuuseqartariaqarlunili takusinnaagaanni nalileeriaatsit atorneqartarput.

Isumaginninnermik siunnersortit allamut inissiisariaqarnermik angajoqqaatut piukkunnaateqarnermut suli misissuisoqannginnerani nalileereersinnaasartut, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.

- Angajoqqaatut naliliinerit atorneqartarunnaarsinnaapput. Kisianni meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissiinneqarnissaannut aalajaangiinernut allannguivallaartarnavianngissasoraakka.

Karen Margrethe Dahl, Chefanalytiker VIVE
Karen Margrethe Dahl Danmarkip inuunermi atukkanik ilsimatusarfiani VIVE-mi misissueqqissaarnermi pisortaavoq, kalaallinillu meeqqanik allamut inissiisarnermik 2022-mit nalunaarusiamik allattuulluni. Assi © : VIVE

Isumaginninnermummi siunnersortit naliliinerat aamma arlalinnik allanik tunngaveqartarput, soorlu: angajoqqaat suliffeqarnermut najugaqarnermullu tunngatillugit atugaat, nakuusertoqartarnersoq, angerlarsimaffimmi imigassamik aalakoornartortalimmik ikiaroornartunilluunniit atornerluisoqarnersoq meeqqanilluunniit allamut inissiisoqartareersimanersoq.

Allamut inissiinissamut suliat meeqqerivinnit, atuarfinnit assigisaanniilluunniit nalunaaruteqartoqarneranit aallartikkajuttut, Karen Margrethe Dahl nassuiaavoq. Meeqqap angajoqqaaminit isumagineqarluarnissaanut meeqqap angajoqqaalluunniit atugarliorpallaarnissaanut pasitsaassisoqaraangat taamaattoqartarpoq.

Taamaattoqaraangat isumaginninnermut siunnersorti suliamut ilanngunneqartarpoq, taannalu pitsaaliuinermik, soorlu ilaqutariinnik katsoorsaanermik angerlarsimaffimmilu susoqartarneranik nakkutiginninnermik suliaqartarpoq.

Angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani angerlarsimaffiup avataanut inissiineq

Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit peqqinnissaanut peroriartorneranulluunniit ilungersunartumik ajoquserneqarnissaa aarlerinarluinnarpat, meeraq inuusuttuararluunniit angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani inissinneqarsinnaavoq.

Amigartumik isumassuisoqarpat, isumassuisoqanngippalluunniit, atornerlunneqarpat, atornerluinermik ajornartorsiuteqartoqarpat, pinerlunniartartoqarpat allatigulluunniit inuuniarnikkut annertuunik ajornartorsiuteqartoqarpat, imaluunniit meeraq inuusuttuararluunniit pissutsikkut naleqqussarnissamut allatigulluunniit ajornartorsiuteqarpat, angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani inissiisoqarsinnaavoq.

Ajornartorsiutit meeqqap angerlarsimaffimmiinnerani aaqqinneqarsinnaannginnissaat angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani inissiinissamut aamma piumasaqaataavoq.

Kommunimit sullissisoq nammineerluni aalajangiisinnaanngilaq, kommunilli meeqqanut inuusuttunullu ataatsimiititaliaanut inassuteqarsinnaalluni. Meeqqamik angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani inissiinissamut piumasaqaatit eqqortinneqarnersut ataatsimiititaliap nalilissavaa.

Angajoqqaatut oqartusaassuseqartut taavalu meeqqat inuusuttullu qulileereersimasut eqqartuussissuserisumit angerlarsimaffiup avataanut angajoqqaatut oqartussaassusilimmik akuersititsinani inissiinermut suliat ingerlatillugit akeqanngitsumik ikiorneqarsinnaatitaapput.

Tigusiffik: Borger.dk

Isumaginninnermut siunnersortip meeraq allamut inissinneqassanersoq isumaliutigippagu, angajoqqaatut piukkunnaateqarnermut misissuineq aallartinneqarsinnaavoq.

Misissuinerilli arlaqarput. Isumaginninnermut siunnersorti tarnillu pissusaanik immikkut ilisimasalik oqaloqatigineqalertarput, taakkualu angajoqqaaq meeqqaminik isumaginnilluarsinnaanersoq perorsaalluarsinnaanersorlu nalilertarpaat.

- Angajoqqaanik misissuinerit suliat ilagiinnarpaat, suliani kingulliunneqartartut. Misissuinerit peerneqarsinnaapput, aalajangiinernulli allannguivallaartarunarnavianngillat.

- Isumaginninnermummi siunnersortit meeqqat angerlarsimaannarnissaasa illersorneqarsinnaajunnaarneranik naliliinnginnerini aalajangertoqareertarpoq, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.

Danmarkimi kommunit angajoqqaatut piukkunnaateqarnermut misissuisarnernik atuiunnaarnissamik isumaliuteqarnissaannik kaammattuuteqarluni danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen, kommuninut allagaqareerpoq.

Maanna misissueriaatsinut allamik maanna qinigassaqanngilaq, misissueriaatsilli nutaat kalaallit oqaasiinut kulturiannullu tulluarsakkat maanna suliarineqaleruttorput, atorneqarsinnaanissaannulli ukiut arlallit ingerlasinnaapput.