'Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat'. 'Trumputin stealing countries' (Trumputin nunanik tillinniartoq aaqq.). 'Greenland is not for sale' ('Nunarput tuniniagaanngilaq'). Allagartarsuit amerikamiut Københavnimi aallartitaqarfiata saani arfininngormat ualikkut napparneqartorpassuit ilaatigut taama oqaasertaqarput.

Inuppassuit Erfalasorput tigummiarlugu amerikamiut præsidentiata, Donald Trumpip nunatsinnik aqutsilernissamik kissaateqarneranut akerliunerminnik takutitsipput.

- Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu suliniutaanik ilisimannittuulluni soriarsinnaanngitsutut misigisimanarpoq. Tamanna pakatsinarpoq. Iliuuseqartariarluta misigisimagama, taama akerliussutsimik takutitsinissamut aaqqissueqataasoq Henriette Berthelsen oqarpoq.

Aaqqissuisut naapertorlugit inuit 3.300-t missaanniittut akerliussutsiminnik takutitsiartoqataapput. Sebastian Bendtsen Erfalasutsinnik ullormi akerliunermi uligusersimasoq taakku ilagaat.

- Iligisatsinnik taagukkatta naleqqutinngitsumik iliuuseqarnerullunilu pissusilunnerusoq. Aamma iligisatta tapersersuinngippallaarnerat ajornakusoortoq misigisimagama, taama Ilulissaneersoq maannali Københavnimi najugaqartoq Sebastian Bendtsen oqarpoq.

27-nik ukiullip, Luna Nygaardip Nuummeersup ataqatigiinnerup Trumpimut takutinnissaa pingaaruteqarluinnarsoraa. Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Luna Nygaard Nuummeersoq danskit illoqarfiisa pingaarnersaanniittoq aamma taama isumaqarpoq.

- Ataqqinnissuseqanngilaq (Donald Trump, aaqq.). Pequtitut pisiareriaannartut tigoriaannartut misigisimanarpoq, oqarpoq nangillunilu:

- Piffissaagallartillugu pisoq politikeritsinniit pimoorullugu iliuuseqarfigineqannginnera annilaanngatigaara. Nunarsuarmilu iligisatsinniit iliuuseqartoqartariaqarpoq. Taakku (iligisavut aaqq.) akerliunerminnik takutitsijaarnerusinnaagaluarput, taamaattumik neriuppunga akerliunitsinnut ilanngukkumaartut.

USA ilumoorussissappat

Kalaallit politikeriisa arlallit – matumani aamma Múte B. Egedep (IA) naalakkersuisunut siulittaasuusimasup maannalu aningaasaqarnermut akileraarutinullu naalakkersuisunngortup iligisanit tapersiisoqarnerunissaa aamma ujartorpaat.

Danskit ministeriunerata, Mette Frederiksenip (S) USA-mut oqariartuutini sapaatip akunnerata siuliani sukannernerulersippaa. Tamanna USA-mi arnat sallersaasa aappaata, Usha Vancep, USA-mi sillimaniarnermut siunnersortip, Mike Waltzip aamma USA-mi nukissiuutinut ministerip, Chris Wrightip nunatsinnut tikeraarnissaata nalunaarutigineqarnerata kingunerisaanik pivoq. Taakku tikeraarnerat naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissamut isumaqatigiinnialeruttortoqarnerata nalaani pivoq, tamannalu Mette Frederiksenip “akuersaarneqarsinnaanngitsoq” oqaatigaa.

Naalli tikeraarnissaat taamaatinneqaraluarluni, Amerikamilu præsidentip tullersortaa, J.D. Vance nulialu Usha Vance Pituffik Space Basemut tikeraaginnaraluartut sukannernerunissaq pisariaqartoq, Henriette Berthelsen isumaqarpoq.

- USA-p ilumoorussilernissaa nuanninngilluinnaqqissaartuliulernissaallu annilaanngatigaara.

- Ataqqinninnermik (Donald Trumpip, aaqq.) suli maannamut takutitsiviginngilluinnaraatigut, USA-p aqulissappatigut nunap inoqqaavisut inunnut immikkut nunaliussamut iliinnakkatut pineqarnissarput annilaanngatima ilagaat, taanna oqarpoq.

Aaqqissuusseqataasut ilaat, Henriette Berthelsen, takkuttorpassuarnut oqaaseqarpoq Assi © : Nils Meilvang/Ritzau Scanpix

Præsidentip tullersortaa nunatta avannaani amerikamiut sakkutooqarfianut tallimanngormat tikeraarami USA-p kalaallit nammineq aalajangiisinnaassuseqarnerat kisimillu oqartussaassuseqarnerat ataqqigaa oqaatigaa. Tamatumali saniatigut kalaallit USA-p illersugaata ataaniilernissaat kaammattuutigaa.

Donald Trumpilli “USA-p aamma nunat tamalaat sillimaniarnerat” pissutigalugu USA Kalaallit Nunaannik aqutsilertariaqartoq arlaleriarluni oqaatigereerpaa.

Siunissarput nammineq ilusilersussavarput

Naalli J.D. Vance allatut nipeqartumik oqariartuuteqaraluartoq tamanna Karsten Høyip Nuummeersup eqqissisaatiginngilaa. Taanna Danmarkimiinnermini akerliussutsimik takutitsiartoqataavoq.

- Usorsisimaartinniaannarpaatigut. Piviusumimmi soqutiginngilaatigut. Nunamik piginninneq, nunarsuarmi inissisimaneq, nunarsuarmi tamarmi naalakkersuinermik ingerlatsineq aatsitassallu pillugit soqutiginnittuupput, taama ukiorpassuarni assigiinngitorpassuarnilu siulersuisunut ilaasortaasartoq Karsten Høy oqarpoq.

'Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat' akerliussutsimik takutitsisut oqariartuutaasa ilagaat. Assi © : Nils Meilvang/Ritzau Scanpix

J.D. Vance tikeraarnini ilutigalugu Danmarkimut sakkortuumik isornartorsiuivoq. Vancep oqarnera naapertorlugu Danmark kalaallinut inuiiaqatigiinnut nunallu sillimaniarneranut annikippallaartumik “aningaasaliissuteqarsimavoq”.

Charlotte Hansenilu aamma Nuummeersoq aperigaanni tamanna eqqortortaqarpoq.

- Tassuuna isumaqataavugut. Maanna pisut eqqarsaatigalugit, Danmarki neriorsuutigikuusamisut Kalaallit Nunaata illersornissakkut iliuuseqarfigisinnaanngorumaaraa neriuppunga.

Taassuma pissutsit “annilaanganarluinnarnerarpai”.

Anguterujussuimmi pissaaneqarlutillu aningaasaatilissuunertik pissutigiinnarlugu piumasaminnik tigusiinnaarsinnaallutillu pisartut takorrepavut. Nunarsuarmimi tamarmi tamanna maanna atuuppoq. Pissaaneqarusullutik sorsupput, Charlotte Hansen oqarpoq.

Donald Trumpip oqariartuutini tassa USA-p Kalaallit Nunaat tigussagaa sapaatiummat uteqqippaa. Tamanna naalakkersuisunut siulittaasunngortup, Jens-Frederik Nielsenip (D) qisuariarfigaa.

- USA taamaasiorsinnaanngilaq. Uagut piginiarneqarsinnaanngilagut. Uagut siunissarput nammineq ilusilersussavarput, taanna Facebookikkut allappoq.

Amerikamiut aallartitaqarfiata saani apriilip arfernani sapaammi akerliussutsimik takutitsisoqaqqinnissaa ilimasaarutigineqarpoq.