Nunatsinnit angalanissaq periarfissaavoq, nunatsinnulli angalanermut inerteqquteqarneq maajip ulluisa 31-annut maanna atuupput. Tamanna pissutigalugu nunatsinnut angalaqqinniartut oqartussanut attaveqaqqaarlutik nunatsinnut isernissamut akuersissuteqarfigineqaqqaassapput.Assi: Simon Uldum

Akunnialuit oqallinnerup kingorna: Politikerit nunatta ammaqqinnissaanut suli ulluliisinnaanngitsut

Maajip ulluisa 31-annut tassa timmisartukkut angallannermut killilersuinerit maanna atuuttut atorunnaarnissaannut ullut aqqaniliinnanngorput. Ullulli taassuma kingorna qanoq pisoqarnissaa politikerit ullumikkut aalajangiisinnaanngillat.

- Maannakkut nunarsuarmut avatangiisitsinnut ammarnissap tungaanut qanoq ingerlassanerluta isumaliutersuutiginissaa piffissanngorpoq. Maannakkut sapusiupajaartumik periusissaqalerpugut, upalungaarsimasoqarpoq, attaveqaqatigiinnermut pilersaaruteqalerpoq aammalu qanoq pisoqarsinnaanera piareersimaffigineqarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen Inatsisartuni nunatta ammaqqinnissaa pillugu akunnerit arlallit oqallittoqarnerani taama oqarpoq.

Ammaasoqarnissamut periusissaq:

 
Immikkoortoq 1 Danmarkimi tunillatsittunik misissuinermi tunillatsissimasut 5 % qaangersimanngippassuk ammananissaq aallartinneqarsinnaassaaq. 

Sapaatip akunneranut timmisartumut ilaallutik tikittut amerlanerpaamik 600-sarnissaat ammaanissap kingunerissavaa. 

Angalasut misissortinnermi tunillatsissimassanngillat, tikinnerullu kingornagut ullut tallimat qaangiunnerisigut misissortittassallutik. Angalasut tikereernermik kingorna tunillatsissimannginnermut misissorneqarnissartik tikillugu mattusimatinneqassapput. 

Tamatuma saniatigut massakkut peqqusinerit innersuussutillu aalajangiusimaannarneqassapput. 
 
Immikkoortoq 2 Ammaanerup immikkoortuata aappaani Kalaallit Nunaanni tunillatsissimasinnaasut amerlassusaat ilisimaneqarlutillu suliarineqareersimassapput. 

Danmarkimi innuttaasut misissuiffigineranni tunillatsittut amerlassusaat 2 %-imik qaangiisimassanngillat.

Sapaatip akunneranut timmisartumut ilaallutik tikittut amerlanerpaamik 1200-iusarnissaat ammarnerup kingunerissavaa. 

Angalasut aallarnissaq sioqqullugu misissortinnermi tunillatsissimassanngillat, tikereernerullu kingorna ullut tallimat qaangiunnerisigut misissorteqqissallutik. Angalasut misissortinnermi tunillatsissimannginnermut inernerit pigilernissaat tikillugu mattusimaneqassapput. 

Tamatuma saniatigut massakkut peqqusinerit innersuussutillu aalajangiusimaannarneqassapput. 
 
Immikkoortoq 3 Ammaanerup immikkoortuata pingajuanni Kalaallit Nunaanni tunillatsissimasinnaasut amerlassusaat ilisimaneqarlutillu suliarineqareersimapput. 

Danmarkimi innuttaasunik misissuinermi tunillatsissimasut amerlassusaat 1 %-imik qaangiisimassanngillat. 


Ammaneq timmisartunut ilaasut amerlassusiisa killilersuiffigineqannginnissaannik kinguneqassaaq. 


Angalasut tikereerlutik tunillatsissimannginnermut misissortissapput. Massakkut innersuussutaasut ingerlaannassapput, peqqusinerilli unitsinneqarlutik. 

 
Innuttaasut tamarmik COVID-19-imut ersiuteqarnerlutik misissortissapput, nappaammullu ersiuteqartoqarpat angalannginnissamik kikkut tamarmik kaammattorneqarput.

- Angalasut tikinnissaannik killilersuiuaannarsinnaannginnerput nassuerutigalugu, ammaanissamut ikaarsaariartuaarneq pingasoqiusamik avinneqassasoq Naalakkersuisut toqqammavigaat.

Nunattali ammaqqinnissaanut ulluliisoqanngilaq.

Air Greenlandimi upalungaarsimasoqarnerup sivitsorneranik pilersaaruteqartoq

Nunatsinnut angalasoqarnissaanut killilersuinerit maanna atuuttut maajip ulluisa 31-annut atuupput. Ullormullu tassunga ullut aqqaniliinnanngorput. Ammaanissamulli ikaarsaariarnermut siullermut suli ulluliisoqanngilaq.

Nunatsinnit angalanissaq periarfissaavoq, nunatsinnulli angalanermut inerteqquteqarneq maajip ulluisa 31-annut maanna atuupput. Tamanna pissutigalugu nunatsinnut angalaqqinniartut oqartussanut attaveqaqqaarlutik nunatsinnut isernissamut akuersissuteqarfigineqaqqaassapput.

AAMMA ATUARUK Kielsen: Nunatta ammaqqinnissaanut suli ulluliisoqanngilaq

Nunatta ammaqqinnissaanut pingasunik ikaarsaariarnertalimmik periusissiaqaraluarpoq. Juunip ulluisa aallaqqaataannit Air Greenland annertusiamik upalungaarsimanermik taaneqartumik pilersaarusiaqarpoq. Isumaqatigiissut taanna Namminersorlutik Oqartussat Air Greenlandimut isumaqatigiissutigaat, taannalu naapertorlugu juunip ulluisa aallaqqaataannit Kangerlussuup Københavnillu akornanni sapaatip-akunneranut pingasoriarluni timmisartuussisoqartassaaq. Air Greenland nalinginnaasumik sapaatip-akunneranut quleriarluni timmisartuussisaraluarpoq.

Taamaammat juunip ulluisa aallaqqaataat pisortatigoortumik ammaasoqarnissaanut ullussatut aalajangerneqanngilaq – ullorli taanna Air Greenlandimi upalungaarsimasoqarnerup sivitsorneqarnerata atuutilerneranut ulluuinnarluni.

Nakorsatut iliussanngilagut

Inatsisartunili politikerit ammaqqinnisamut suli ulluleerusunngillat.

- Nakorsatut iliornissaq mianersuunneqassaaq. Ammaasoqaqqinnissaanut innersuussuteqarnissaq pisortaqarfimmi coroonalerisoqatigiit akisussaaffigissavaat, Siumumit, Hermann Berthelsen, oqallinnermi oqarpoq.

- Ammaasoqarnissaanut qularuteqangaatsiarpunga. Ilisimasaqartut ammaaqqinnissamut ulluliissapput. Politikerit taamaaliussanngillat.

Inuit Ataqatigiit aamma ullumik aalajangersimasumik oqaaseqarusunngillaq.

- Matoqqanermiit ammariartuaarneq piffissanngorpoq. Sulili mianersortariaqarnerput naqissusertariaqarpoq, peqqinnissarput immeraassutaassanngimmat, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Muté Borup Egede oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut og Air Greenland: Nu kan billige flybilletter refunderes

Demokraatit siulittaasuata, Nivi Olsenip ammaasoqaqqinnissaa pisariaqartoq tunngavilersoraluaraa ullumik aalajangeerusunngillat.

- Nunatta ammariartoqqinnissaa pingaaruteqarsoraarput, taamaalillutami sualummik takornarialerisut aallarteqqissinnaanissaat qulakkiissagatsigu. Danmarkimit Kangerlussuarmut timmisartukkut aqqutit, juunip aallaqqaataanit sapaatip akunneranut pingasoriarluni angallaviulertussaq kisiat eqqarsaatiginngilara. Islandimit Tunumut allanullu aqqutit aamma eqqarsaatigaakka, taamaaliornikkummi nunatta sineriaani takornarialerinerup aallarteqqinnissaa qulakkiissavarput, Nivi Olsen oqarpoq.

Suleqatigiinnerlunneq

Ammaasoqaqqinnissaamut ullumik isumaqatigiissuteqartoqarnissaanut taarsiullugu partiit suleqatigiinnertit oqallisigaat.

Suleqatigiinnermi ajorpallaarsimasut qassiiusut isumaqarput, Naalakkersuisullu coronap ajornartorsiortitsinerata nalaani illuatungiliuttut qaangiinnarlugit aalajangiisarsimanerarpaat.

AAMMA ATUARUK Air Greenland billetsit akikitsut pillugit: Taamaammat angalanissaq allanngortinneqarsinnaavoq aningaasalluunniit utertinneqarsinnaallutik

- Inuit Ataqatigiit suleqatigiinneq anersaaralugu aaliangigassani aggersuni oqaloqatigiinnissamut isumaqatiginniniarnissamullu piareersimavugut. Tamanna aallaqqaataaniit erseqqissartuarsimavarput. Naqissusissavarpulli angiinnartartutut inissisimanaviannginnatta. Suleqatigiinnermi pitsaasoq naalaarsinnaanermit isummallu assigiinngitsut naapisinnissaanut piffissamik atuinissaminnut piareersimasunit aatsaat pilersinneqarsinnaavoq. Suleqatiginiakkallu allatut isumaqarsinnaanerat ajuallaatiginagu akeqqersuutigilernagulu akuerisassaalluni, Múte B. Egede oqarpoq.

Pisortaqarfinni coronalerisoqatigiit siulittaasuat, Hans-Peder Barlach Christensen KNR-imit oqaaseqartinniaraluarparput, iluatsissinnaanaguli.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat