Akit qaffakkiartornerata naalagaaffimmit tapit nalikinnerulertikkai

Nunatsinni inuuniarneq akisunerulersimasoq amerlanernit malugineqarsimassaaq. Akimmi qaffakkiartorput, januaarimilu 3,6 procentinik qaffassimasutut naatsorsorneqarpoq.

Tamanna uagut pisisinnaassusitsinnut kinguneqaannarnani aamma nunatta aningaasaqarneranut kinguneqarpoq.

- Akit qaffakkiartupiluulernerat malugileqqavarput, nunarsuup sinnerani malugineqarsimasoq uagut kingulliusuusilluta massakkut malugileqqavarput, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Múte B. Egede, tusagassiortunik marlunngornermat katersortitsinermi oqarpoq.

Ilaatigut nerisassanut, assartuinermut, ineqarnermut, kiassarnermut innaallagissamullu akit ilaqutariit atuinerannut ilaasut agguaqatigiissillugit akiisa qaffannerat naatsorsuinermut ilaapput.

Naalagaaffimmit tapit ukiuni qulikkaani matumani milliardit affaanik amerlisut

Uagullu pisisinnaassutsinnuunnaanngitsoq, kisianni aamma nunatta aningaasaqarneranut kinguneqassaaq. Aammami naalagaaffimmit nunatsinnut tapisianut kinguneqassaaq.

Naalagaaffimmiimmi tapit ukiuni kingullerni amerliartupiloorput.

Aningaasanut 2022-mut inatsimmi 4 milliartit koruuninit ikinnerulaartunik naalagaaffimmit tapisiaqarnissaq missingersuutigineqartoq, aappaagumut inatsisissamut siunnersuummi 4,5 milliartinit amerlanerulaartut missingersuutigineqarput.

Tapiissutilli ukiuni kingullernituulli qaffakkiartortigiunnaartussaarpasipput.

Tapiissutimmi Danmarkimi akit akissarsiallu ineriartornerannut iluarsineqartarput. Taamaammat Danmarkimi akit nunatsinni akinit qaffakkiartorneruppata, naalagaaffimmit tapiissutit amerlanerussapput.

Akillu Danmarkimi 20-kkut aallartinneranni maani qaffakkiartornerannit qaffakkiartornerupput, Danmarkimi jannuaarimi 1,5 procentimut appartoq nunatsinni akit qaffakkiartorput.

- Maanna 3,6-imut naatsorsorneqartoq taanna unammilligassanik tunniussivoq annertuunik, Múte B. Egede oqarpoq.

Tamannalu Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerannut sunniuteqassaaq.

- Danmarkimi, akit qaffakkiartornerat appasinnerummat, annikinnerusumik aamma pissarsiffigisussaavarput, ukiut siuliini annertunermik pissarsiffigisarlugit, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq oqarpoq.

Akilli qaffakkiartortussaanerat ilisimaneqareerpoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuunnerup aamma sorsunnerup kinguneri

Coronap ajornartoortitsinera russillu Ukrainemut saassussinerat nunarsuarmi ukiuni kingullerni aningaasaqarnermut kinguneqarput. Nunani allani akit qaffakkiartorput, nioqqutissallu eqqussukkagut nunanit allaneersuugajupput.

- Tamanna isumaqarpoq, aningaasat naleerukkiartornerat nunanit allanit eqqunneqartartoq; tassa kinguaattuulaarluni, naalakkersuisut aningaasaqarneq pillugu nassuiaataanni ukioq manna siusinnerusukkut saqqummertumi allaqqavoq.

Tassalu Namminersorlutik Oqartussat assersuutigalugu kiffartuunneqarnissamut ukiunit kingullernit aningaasartuuteqarnerussapput.

Ukrainemimi sorsunnerup uuliamik akisunerulersitsinera ilaatigut pissutigalugu nunatsinni akit suli qaffakkiartornerussapput.

KNI-p ikummatissaateqarnini pissutigalugu nunatsinni ikummatissamut akit aallaqqaammut allanngortittariaqarnikuunngilai.

Nutaamillu akisunersumik ikummatissarsisariaqalerami akigititat allanngortikkumanagit sinneqartoorutiminik matussusiinikuuvoq.

Taamaammat akit siullermik qaffappallaanngitsut, aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiit ukioq manna siusinnerusukkut allapput.

KNI-lli sinneqartoorutai nungummata, akit 17 procentimik maajimi qaffappai.

- Ikummatissamik nutaamik akisunerusumik peqalersimanitta kingunerisaanik ilaatigut patsisigalugu akit qaffakkiartornerat massakkut malugisinnaavarput, Múte B. Egede oqarpoq.

Akit 2025-p sinnerani qaffannerat naatsorsorneqalerpat, tamanna takuneqarsinnaassaaq.

- Tamanna nunatsinni aningaasat naleerukkiartornerannut qaffaassaaq, aningaasaqarneq pillugu nassuiaammi allaqqavoq.