Akisussaaffik ingerlateqqinneqartoq: Nunarput meeqqat pillugit aggustimi nutaamik oqaaseqartartoqalissasoq
Meeqqat pillugit Oqaaseqartartuanik nutaamik aggustip aallaqqaataani 2025-mi atorfinittoqassaaq – Naalakkersuisullu inummik misilittagalimmik toqqaapput.
Stina Sværd Aviâja Egede Lynge 2015-imiilli atorfianik paarlassavaa. Atorfik Aaja Chemnitz (IA) Folketingimut qinigaanerata kingorna atorfigilikkani.
Taama Naalakkersuisut tusagassiutinut nalunaarutiminni allapput.
Stina Sværd nunatsinni meeqqat pisinnaatitaaffiinut, atugaannullu tunngatillugu nukittorsaassalluni siuttunngussaaq – tamanna suliassatut oqitsuinnaanngitsutut tiguaa.
- Nunatsinni meeqqat tamarmik tusaaneqassasut – aammattaaq meeqqat aperineqanngitsut ilanngullugit tusaaneqassasut sulissutiginiarpara. Meeqqat pisinnaatitaaffii inatsisaannaanatillu isumaqatigiissutaannaassanngillat, piviusumili aamma ingerlanneqassapput, naalakkersuisunit tusagassiutinut nalunaarummi oqarpoq.
Immikkoortortaqarfik imaannaanngitsoq
Naalakkersuisunit tusagassiutinut nalunaarut naapertorlugu, Stina Sværd ukiuni qulikkuutaani marlunni meeqqanik inuusuttunillu sullissisuunikuuvoq. Stina isumaginninnermut siunnersortitut ilinniarsimavoq, sulianik suliarinnittartutut, aqutsisutut kajumissutsiminillu suliaqartutut sulinikuuvoq.
Ukiuni 18-ini Stina ilaqutailu ilaqutariittut pinasuartumik paarsisartuusimapput, taamaammat meeqqat sakkortuumik aqqusaagartut pisariaqartitaannik immikkuullarissumik ilisimasaqalersitsisimavoq.
Taamatullu misilittagaqarnini atorfissaqartilissavaa.
Meeqqanut Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq Maasi Pedersen juunip aallartinnerani tusagassiortunut sassarniarluni aggersaavoq – sassarneq isumaginninnermik immikkoortortaqarfiup qanoq ingerlanerliortiginerujussuanik mamiasunnermik erseqqissumik misigissutsinillu imaannaanngitsunik ersersitsiviusoq. Tamatumalu apeqqusiitippaa: Sukannersumik aqutsineq qaqugu pisariaqalissava?
Meeqqat Oqaaseqartartuat nutaaq pillugu tusagassiutinut nalunaarummi Maasi Pedersen (IA) oqaaseqaateqarpoq.
- Stinap nunatsinni pissutsit minnerunngitsumillu meeqqat atugaat ilisimaarilluarpai, qularutiginngilaralu Stina sulinermini meeqqat naligalugit sullissinini ingerlatissagaa, taanna oqarpoq.
Malinniagassaq imaannaanngitsoq
Aviâja Egede Lynge ukiuni qulini atorfeqarnini maajimi kingumut qiviaraa KNR-ip oqaaseqartartuusimasoq napisimaarnikuuaa.
Tassani nammineq MIO-lu meeqqat pisinnaatitaaffiinut sullissivimmi qularnermik sakkortoorujussuarmillu qisuariarfigitissimanertik pillugu oqaluttuaraa. Kisianni aamma inuiaqatigiinni sullissiviup pingaaruteqassusaa ullumikkut apeqquserneqassaarnikuusoq oqaatigalugu.
Akerlianik nuna tamakkerlugu innuttaasut ajornartorsiutit pillugit namminneq qaqitsisalernikuusut misigaa.
Taassuma Meeqqat Oqaaseqartartuatut aaqqissuussinermi nutaamik nalunaarusiamik saqqumiineq suliaani kingullersaavoq, soorlu meeqqat maalaarsinnaa Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqanut Isumaqatigiissutaat naapertorlugu meeqqat pisinnaatitaaffitik atorlugit ikiorneqarsinnaanngorlugit.
Taassuma Meeqqat Oqaaseqartartuatut, aaqqissuussinermi nutaamik ilusilersuineq pillugu, soorlu meeqqanut immikkut maalaarfiusinnaasumik pilersinneqarnissaa, taamaalilluni meeqqat pisinnaatitaaffiisa inuiaqatigiinni kiisalu FN-ip Meeqqanut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaat naapertorlugu suliarineqartarnissaat qulakkeerneqarsinnaaqqullugit.
