Ammaanersiornermi oqalugiarneq: Aki-Matilda Høegh-Dam utoqqatseqqusivoq
Aki-Matilda Høegh-Dam (S) Folketingip oqalugiartarfiani siullermeerluni oqalugiarami pissangallunilu malunnartumik attortisimavoq.
Polikerip qinerneqaqqammersup oqalugiarnermini Kalaallit Nunaata nunasiaataasimanera taassumalu kinguneranik Danmarkimut tatiginninnerup kinguaariinni ullumikkumut qanoq innera sukangasumik oqaatigeqqaarpaa,
- 1996-imi, namminersornerunerup ukiuni 17-ini ingerlanneqarnerani inunngorpunga. Namminersorneq eqqunneqarmat 12-inik ukioqarpunga. Taamaakkaluartorli kalaallitut inuusuttutut, folketingimi ilaasortatut nunasiaataasimanerup kinguneri suli malugisinnaavakka. Tamatta, ajortumik ajunngitsumillu nunasiaataarnermit sanaajuvugut.
AAMMA ATUARUK Meeqqanut misiligutaasunut 2020-mi utoqqatsertoqassaaq.
Tamaammat Danmarkip – siullertut Meeqqat misileraataasimasut, Mette Frederiksenip (S) neriorsuutigeriigaatut utoqqatserfigineqartariaqarput. Meeqqanimmi misileraataasimasunit, maanna suli uumasunit sivisunerusumik piuinnassasoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
- Taanna utoqqatserneq, Meeqqanut misileraataasimasunut naleqquppoq aamma uagut Kalaallit Nunaanneersugut utoqqatserfigineqarnissamut naleqqulluarnerluta paasinissaa pisariaqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip Folketingip akisussaaffigisariaqagai aamma taakkartorpai: Sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq, kinguaariit siulliit akornanni pisinnaatitaaffiit amigartut, ullumikkullu Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu politiini pinerluuteqarsimasunut isumaginnittuni sulisut akornanni akissarsiatigut suliffimmilu atugassarititaasut assigiinnginnerat, Siumumit politikeri uparuaavoq.
Aki-Matilda Høegh-Dam: Utoqqatserneq tatiginnitsitsilissaaq
Danmarkimit utoqqatsertoqarnera nunatta Danmarkillu akornanni tatiginninnermik annermik pilersitsissaaq.
- Qinigaanera tatiginninnginnerulertoqarsimanerata pitsanngorsarnissaanut aamma Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu siunissami suleqatigiinnerup naligiinnerusumik aallaaveqalersinnissaanut atorusuppara. Tamanna oqaluttuarisaanitsinni ajunngitsut ajortullu nassuerutiginerannik aallartissaaq. Utoqqatsernerlu aallaaviussalluni, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Utoqqatsertoqarnissaanik piumasaqarnera Enhedslistenimit Alternativemiillu ilaatigut taperserneqarpoq. Radikale Venstrep Meeqqanut misileraataasimasunut utoqqatsertoqarnissaanik piumasaqartoqarnera aamma nersualaarutigaa.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Damip ministerini isumaqatiginngikkai
Dansk Folkepartimi siulittaasup, Søren Espersenip oqalugiaat uissuummissutigaa.
- Killissamik qaangiineruvoq, ajuallannarpoq. Kalaallit Nunaata tungaaniit danskinut danskillu naalakkersuisuinut nikissimasunut Kalaallit Nunaata – kissalaartumik asannittumillu tiguneqarsimaneranut qujamasuttoqartariaqarlunilu qujaniartoqartariaqarpoq.Taamaammat maanngaanniit utoqqatsertoqarnavianngilaq.
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera assersuutigalugu USA-mit nunasiaataasimagaluaruni sivisunerungaatsiassagaluartoq, Søren Espersenip oqaatigaa. Aki-Matilda Høegh-Damilli pissutiginiagaanut killingitsuuivoq.
- Ullut ilaanni aappartaaruit, taassumalu patiinarlutik oqarfigigunitit: ’Unatanngilakkimmi. Allat taamaaliussapput’. Taava tamanna akueriinnassavara? Naamik, ingerlariaqqinnissamut utoqqatsertoqarnissaa ilaatigut pisariaqartarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam akissuteqarluni oqarpoq.
Mette Frederiksen: Utoqqatsertariaqarpugut
Ministeriunerup, Mette Frederiksenip danskit Meeqqanut misileraataasimasunut pisortatigoortumik suli utoqqatsissuteqartinniarlugit erseqqissaatigaa.
AAMMA ATUARUK Kalaallit meerartaasa ikiorneqarnissaat, akissarsiat assigiit nunattalu sammineqarnera
- Utoqqatsertoqanngisaannarnissaanik oqallinnermi oqamisaartoqarpoq. Taamaammat utoqqatsertoqartariaqarsorigakku maannakkut oqaatiginiarpara. Atassuteqarfigiinnitsinni pisimasut qiviarlugit sunissamulli ilippanartut aamma pillugit aalajangertoqartarnissaa alloriarnermi eqqortoq pingaartorujorujussuusoraara, Mette Frederiksen oqarpoq.
