ACR aallartiinnaqaaq

Unnuaq ACR-ip tupeqarfiani anori sakkortusimaqaaq, toqqillu annerit minnerillu ajoqusertitersimallutik. Aamma unammiat 20-t missaanniittut silarlunnera pissutaalluni Kangerlussuarmi ullualuit saperngusimasut ACR-imi siulittaasoq aaqqissueqataaasorlu Jens Klaus Lennert oqaluttuarpoq.

- Unnuaq assarningaatsiarluni anorlerami ajoraluartumillu tupersuit tupeeqqallu ajoqusertiterlutik. Assut ernumaleraluarpugut. Misilillugu annaanniarsaraagut, qujanartumillu iluatsippoq. Suut tamaasa piareerluinnalerput, ujakkaartullu siulliit tikiuppata piareeriissallutik, Jens Klaus Lennert oqaluttuarpoq.

Taassuuma aamma oqaatigaa sapernusimasut ullaaq tikissimasut. Peqataasunullu nuannersumik nutaarsiassaqarpoq.

- Taqqama seqinnarissuaq. Silap kissatsinnera malunnaqaaq, tamannalu peqataasunit malugusuutigineqarpoq. Peqataasut qiimanerulerput nuannaarnerullutillu, Jens Klaus Lennert oqarpoq.

Martin ajugaaqqinniarsarisoq

ACR-imi peqataasut ilagaat ujakkaartartoq Martin Møller. Taanna ukioq kingulleq ACR-imi ajugaavoq, ukiorlu manna aamma ajugaaqqinniarsariniarluni oqaluttuarpoq. Aperineqarami ukioq manna ajugaaqqissanersoq, ima akivoq:

- Neriuppunga. Ajoquseqqanikuugama sungiusarluarnikuunangalu piareersimalluartutut misiginngilanga, Martin Møller ACR-ip facebookiani apersorneqarnermini oqarpoq. Taassuma erseqqissaatigaa rekordini anguniarniarnagu, peqataasulli allat anguniarniarlugit. Ataaserli qularnanngilaq.

- Ajugaaniarlunga peqataavunga, Martin Møller naggasiivoq.

ACR-imut peqataaniarlutik nalunaarsimasut 146-isut tamarmik ullumi 52,6 kilometerisut isorartutigisumik ujakkaarnissamut tamarmik peqataapput. ACR-imi ukioq manna Nunatsinnit, Danmarkimit nunanillu allanit peqataasoqarpoq.

Ullumikkut ujakkaarfimmi issinngingajappoq. Silassamillu ilimasaarut naapertorlugu aqagu aqaguagulu issinnerussaaq, -15-imiilli ajornerussanani. Tamanna peqataasunut neriunarluarpoq.