Naalakkersuisut Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiat Greenland Minerals Kujataani Kuannersuarni aatsitassarsiorfiliornissaannik itigartippaat. Ingerlatseqatigiiffik qaqutigoortunik aatsitassarsiorusukkaluarpoq.

Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffimmut qaqutigoortunik aatsitassarsiornissamut periarfissanik misissuinissamut 2007-imili akuersissuteqartumut sisamanngornermi taama aalajangiisimanerat naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutaannit paasinarsivoq. 

- Peqarfinnik uranimut inatsimmut naapertuuttumik piiarneqarsinnaasunik nassaartoqarnaviannginneranik naliliisoqarmat, sumiiffimmi misissuisinnaatitaanermut akuersissummik sivitsuinissaq pillugu qinnuteqaatip itigartinneqarnissaa aalajangerneqarpoq, allassimavoq.

Aatsitassarsiorfiliorniarneq inatsisartunut 2021-mi qinersinermi sammineqartorujussuuvoq.

Naalakkersuisunngortut uranimik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piiaanissaq inerteqqutiginiarlugu, qinersinerup kingorna aalajangerput taamaalillunilu aatsitassarsiorniarnermik pilersaarutit unitsinneqarput.

Aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanermi uran aamma piiarneqassaaq.

Suliffeqarfik suliniut ingerlateqqinneqarsinnaanngippat taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarpoq. Taamaattumik aatsitassarsioqatigiiffik eqqartuussisunut isumaqatigiissitsiniartarfimmut suliassanngortitsivoq Energy Transition Minerals-imillu (ETM) kingusinnerusukkut taaguuteqalerpoq.

Suliaq eqqartuussivikkuussasoq 

Naalakkersuisut oktobarimi 2025-mi ukiut pingasut sinnerlugit utaqqereerlutik, ingerlatseqatigiiffiup 80 milliardit koruuninik taarsiissuteqarnissamik piumasaqaataa eqqartuussiviit isumaqatigiissitsiniarfiannit suliarineqarsinnaannginnera aalajangerneqarmat isumaqataaffigineqarput.

Taamaammat taarsiissuteqarnissamik piumasaqaat eqqartuussivikkoorunneqassaaq, aatsitassarsioqatigiiffillu Kalaallit Nunaata Eqqartuussivianut Københavnillu Eqqartuussivianut suliassanngortitsivoq.

Isumaqatigiissitsiniartarneq inuit isumaqatigiinngissutaannik aaqqiissutissarsiornissamut periarfissaavoq, illuatungeriit taamaalillutik eqqartuussivinni nalinginnaasuni aalajangiisitsinatik, suliaq isumaqatigiissitsiniartarfimmit aalajangiiffigitittarpaat. 

Ingerlatseqatigiiffiup suliniutip aatsitassanik qaqutigoortunik tunisassiorfiit nunani kitaaniittuni pingaarnerpaartarilersimasinnaagaluaraat, nittartakkamini nammineq allappoq.

Aatsitassat qaqutigoortut batteriinut, teknologiimi nutaaliaasuni atorneqartussanut mingutsitsinnginnerunissamullu aalajangiisuupput.

Seqerngup qinngornerinit nukissiornermut, anorip nukinga atorlugu nukissiornermut, biilinut innaallagialersortakkanut sorpassuarnullu atugassatut pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Tunisassiorfiuvoq Kinamit aqunneqartoq Kinamillu pinngitsuuisinnaajunnaarnerusitsisoq.

/ritzau/