Spiralilersuisoqarsimanera, inatsisitigut ataataqanngitsut Canadamilu nunap inoqqaavisa arnartaasa naartusinnaajunnaarsinneqarnerat pillugu suliat nunatsinni piffissami kingullermi ukkatarineqangaatsiarlutillu tusagassiuutitigut sammineqangaatsiarput.

Oqaluttuarisaanermi pisimasuni taakkunani assigiissutaasut tassaapput taakku politikkikkut inatsisitigullu pingaartumik naggueqatigiit inuit nunallu inoqqaavisa arnartaannut eqquisoqarsimanerannut assersuutissaammata.

Nunat tamalaat ICC-mi siulittaasuata, Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu suliat inuiaqatigiinni arnanut isiginnittariaatsitsinnut suli sunniuteqarsinnaammata.

- Niviarsiaqqanut arnanullu nakuusertarnermut naapertuilluanngitsuliortarnermut atatatillugu unammillernartoqangaatsiarnera suli qaffasittoq malunnarpoq, Sara Olsvig oqarpoq.

Nunarsuarmi nunap inoqqaavisa arnartaannut pissutsit Naalagaaffiit Peqatigiit Arnat pillugu ataatsimiititaliaata ukiuni kingullerni ukkatai, tassangalu nunap inoqqaavisa niviarsiarartaannut arnartaannullu tunngatillugu inuit pisinnaatitaaffiinut atatillugu nutaanik 2022-mi oktobarimi innersuussuteqartoqarpoq.

Ataatsimiititaliap innersuussutini nunap inoqqaavisa arnartaannut nakuusertoqartarnerani naatsorsueqqissaarnerni amerlangaatsiarnerannik ilaatigut tunngavilersorpai.

Taamaammat suliaq Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavinut Ataavartumik Oqaloqatigiittarfiani New Yorkimi apriilip 17-ianit 28-anut ataatsimiinnerni Sara Olsvigip ICC-mit peqataaffigisassaani ullormut oqaaserisassani ilaapput.

Oqaloqatigiittarfimmi Arnat pillugit ataatsimiititaliap innersuussutai nutaat oqallisigineqassapput.

Qulaajaanermi ullumikkut kingunerluutai misissorneqartariaqartut

Niviarsiaqqat spiralilerneqarnermi kingunerisaanik ukiorpassuarni kingunerlutsitsissutaasumik anniaateqartarsimapput. Spiralilerneqarnissaq namminneq aalajangigarinngilaat.

Anaanat katisimanngitsut meeqqanut uersakkanut ataatassarsiorsinnaanermut pisinnaatitaaffeqartoqannginnera pissutigalugu kisimiillutik meeqqamut akisussaaffeqarput.

Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu nunatsinni 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu politikerit arnanut sunniiviginninnerisa ullutsinni nunatsinni arnanut pissutsinut sunniuteqarnera paasisariaqarparput.

- Nunap inoqqaavisa arnartaat nakuuserfigineqarnermik naapertuilluanngitsuliorfigineqarnermillu eqqugaanerpaat ilagaat. Taamaammat nunap inoqqaavisa arnartaannut aaqqissuussamik naapertuilluanngitsuliornerit assigiinngisitsinerillu pisimasut arnanut qanoq isiginnittarnermut inuiaqatigiinnilu arnanut nalinginnaasumik ullumikkut pissutsinut qanoq sunniuteqarnersut misissuiffigineqartariaqarpoq, Sara Olsvig oqarpoq.

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa 1960-ikkunnit 1991-imut tassa nunatta peqqinnissamut oqartussaaffimmik tigusinissaata tungaanut spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaa siorna septembarimi isumaqatigiissutigaat.

Qulaajaanermi kalaallinut 1960-imit 1991-imut naartunaveersaartitsinermut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput. Nunatta peqqinnissamut oqartussaaffik 1992-imi tiguaa.

Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu qulaajaanermi spiralilersuisoqarsimanera ullumikkumut qanoq sunniuteqarnersoq aamma misissorneqartariaqarpoq.

- Arnanut soorlu spiralilersuinikkut naapertuilluanngitsuliortoqarnikuusimaguni tamanna arnat nalikinnerunerannik paasisimasaqartitsissutaasinnaavoq. Taama suli eqqarsartaaseqartoqarnersoq apeqquserneqarsinnaavoq, niviarsiaqqanummi arnanullu ullumikkut inuiaqatigiitsinni nakuusernerit qaffasingaatsiarput, taanna oqarpoq.

Nunasiaataanermi pissutsit ingerlateqqinneqartut

Sara Olsvig tamatuma saniatigut suliani soorlu spiralilersuisoqarsimanerani inatsisitigullu ataataqanngitsut pillugit suliani inunnit eqqugaasunit ilisimannittutut nassuiaateqartoqarnissaa ukkatarineqarnerusariaqaraluartoq isumaqarpoq.

Sverigemi, Norgemi Finlandimilu inunnut saaminut oqaluttuarisaanermi naapertuilluanngitsuliorsimanerit misissuiffigineqaleruttorput. Misissuinermilu tassani ilumoortussaq pillugu misissuineq pingaaruteqartutut ilaalluni.

- Uanga nammineq nunatsinni piviusup ukkatarineqarnissaa pingaaruteqarluinnartuusoraara, pissutsimmi sammivimmit isigineqartumit nassuiaatigineqarlutillu oqaluttuarineqartarnerat amerlavallaarput, Sara Olsvig oqarpoq, nangillunilu:

- Pissutsilli sunniutaallu uagut tungitsinniit qulaajartalernissaat pingaaruteqarpoq. Uanilu ilisimannittup nassuiaateqarnissaa pingaaruteqarluinnarluni. Tassa taakku qanoq misigineqarsimanerat inuiaqatigiitsinniillu qanoq nalaanneqarsimanerat ilanngutissagigut, Sara Olsvig oqarpoq.

Tamatuma saniatigut iliuusaasimasinnaasimasut ukkatarineqarnerulerneratigut nunatsinni oqaluttuarisaanermi kalaallinut iliuuserineqarsimasut kukkussutigineqaqqinnginnissaat qulakkeerneqarsinnaavoq.

Piffissamimi nutaanerusumi akuersissuteqartoqarani naartunaveersaasiisoqarsimanera pillugu suliaqarpoq – oqaluttuallu tamakkua ajornartorsiutaasumut pingaarnertut eqquisarput.

Tuluit tusagassiorfiata, BBC-p nunatsinni arnat arlallit ukiut 00-ikkut ingerlaneranni akuersitinneqaratik naartunaveersaaserneqarsimanerat decembarimi saqqummersippaa.

Emma Kukollu ilisimanngisaminik spiralileqarnini 2019-imi paasisimagaa KNR-imit januaarimi aamma oqaluttuarineqarpoq.

Emma Kukop napparsimmavimmi allattorsimaffigisaani KNR-ip atuagaani spirali ataasiarluguluunniit eqqaaneqarsimanngilaq. Emma Kukoli nammineq isumaqarpoq 2010-mi naartuersinnerminut atatillugu spiralilerneqarsimassalluni.

- Nammineq periutsitta ataqatigiissaakkamik assigiinngisitsinnginnissaa pingaartuuvoq. Tamatumunngali ajoraluartumik suli killissimarpasinngilagut. Taamaattumik uagut nammineq periutsigut qiviarlugit, nunatsinni periaatsinik aaqqissussisimanitsinni nunassiaatilittut periaatsinik ingerlatsitseqqqittoorsimanersugut misissortariaqarpoagut, Sara Olsvig oqarpoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavinut Ataavartumik Oqaloqatigiittarfianni 20-ssaannik ataatsimiittoqalerpoq. Ukioq manna nunap inoqqaavisa peqqissusaat silaannaallu allanngoriartornera sammineqassapput.