VIDEO Meeqqat inuusuttullu Folketingimi oqallisigineqarnerini Aaja Chemnitz Larsenip oqalugiaataa

Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu atugassaritat pillugit oqaaseqartitatut saqqummiussaq, F8

januaarip 22-ani 2016

Meeqqat inuusuttullu pisuussutitta pingaarnersarivaat

Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu pisuussutitta pingaarnersarivaat. Uannit isigalugu pitsaanerusumik aningaasaqalernissap saniatigut meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissaat ilinniakkanullu periarfissaqarnissaat ullumikkut nunatsinni naalakkersuisuinikkut pisanit pingaarnerpaajupput. Uanga meeqqat pisinnaatitaaffimmikkut siuarsarneqarnerannik suliaqarsimavunga, kommunip iluani nunalu tamakkerlugu, Meeqqat illersuisuattut kajumissutsimillu aallaaveqartumik suliaqarninni, Meeqqat Inuunerissut, MIBB-ip pilersinneqarnissaani aallarneeqataasutut maannalu Kalaallit Nunaannut Meeqqat Ikiortigit/Red Barnet-ip siulersuisuini kajumissutsinnik suleqataanikkut. Ajornaatsuinnaanngilaq. Taamaattumik pisap aalluneqarnera tikilluaqquara, tassami susassaqarfiup tamatuma ’angerlaanneqarnikuunera’ ataqqillugu ullumikkut ammasumik, asissuinngitsumik naammassisaqarfiusussamillu oqallinnissaq pingaartuuvoq.

Siusissukkut ujartuisumillu, kiisalu pisup nalaani iliuuseqarasuartarnissaq pillugu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu iliuusissiornissaq pisariaqartinneqarpoq. Tamanna siunissatsinnut meerartatsinnullu aningaasaliinertut isigissavarput. Meeqqanut inussuttunullu pisat partiilersuutassaanngillat. Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttunullu nutaamik  inatsiseqalernissaq pisariaqartipparput, tamannalu IA-p qangalili aallarnisarsimavaa, soorlu aamma meeqqanut inuusuttunullu iliuusissiaq sananeqartoq susassaqarfimmullu tassunga aningaasaliissutit saniatigut ukiumut 20 mio. kr.-it aningaasaliissutaasut. Ajoraluartumilli suliaq tamanna unitsinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginninnermut tunngasut  ullumikkorniit salliutinneqarnerusariaqarput. Inunnik isumaginninnermut naalakkersuisup ullumikkut iliuusissiassatut saqqummiussai naammanngillat.

Inunnik isumaginninnermut tunngasut kalaallit tigummisarivaat. Tamannali Folketingimiit isorisaqarsinnaanissatsinnut, pisanilu Danmarkip nunarput sinnerlugu isumagisaasa iluini, tassunga inatsisit inuiannut tamanut tunngasut ilanngullugit, Folketingimiit meeqqat tungaasigut inerisaanissami tapersersuinissatsinnut akimmiffiussanngilaq.

Kalaallit Nunaata FN-ip Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaat nammineerluni akuersaarpaa, tassa Danmarki Kalaallit Nunaat Savalimmiullu nangaanartoqartitatut inissisimaffigalugit akuersaarmat. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaata nammineerluni inatsisitigut, politikkitigut ileqqorinnissatigullu FN-ip Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaannik taamatullu pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu malitsigineqartunik atuutsitsilernissaq kissaatigisimavaa – tamannalu Kalaallit Nunaannut pisussaaffiliivoq. FN-ip Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaata ilanngunneqarnissaanik siunnersuuteqarsimavunga, tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni nammineerluta inatsisitsinnut ilanngunneqarnissaanut. Siunnersuutip ingerlateqqinneqarnissaa tapersersorneqarluarsimavoq, suliassallu ingerlateqqinneqarnissaanut qilanaarpunga.

2009-mi SFI-mit nalilerneqarpoq meeqqat pingajoraarterutaat (meeqqat 5.000-it) annertuunik atugarliuuteqarlutik inuusut. Ajoraluartumik taamanikkorniilli allanngortoqarsimaneranik malunnaateqanngilaq. Meeqqat tunngaviusumik pisinnaatitaaffeqarput, angajoqqaallu inuiaqatigiillu pisussaaffeqarput. Meeqqat inuusuttullu taamak amerlatigisut sumiginnarneqarnerat akuersaarneqarsinnaanngilaq, angajoqqaaniinnaanngitsoq, ilaasali aamma kommuneniit uagitsinniillu politikeriniit sumiginnarneqarnerat. Tamanna sakkortuvoq Kalaallilli Nunaannit aaqqinneqartariaqarluni, maanngaanniit aqqinneqarsinnaanngilaq.

Inuit atugaasigut unammillikkat ukiuni qulini kingullerni  Kalaallit Nunaanni aallunneqarnerujussuanngorsimapput. Oqallisiginaveersaakkat arlalissuit ammaaffigisimavagut, maannalu kinguaassiutitigut atornerluinerit, sumiginnaanerit atugarliornerillu ammasumik oqallisigisinnaanngorsimavagut. Ajornartorsiutit nassuerutigineqarnerat iliuuseqarfiginerallu ingerlaqqinnissamut aallaaviulluinnarput.

Maanngaanniit ikiuunniarluta assammik isaassigutta, taava naalakkersuisut akisussaasut peqatigiillutik Danmarkip iliuuseqarfigisinnaasaanut tikkuussisariaqarput. Tamanna assersuutigalugu ilaqutariit pillugit inatsisit nutarterneqarnissaannut tunngasuusinnaavoq, tassanimi tusiapittoqarsimavoq ullutsinnullu naleqqussaasoqartariaqarluni. Ilaqutariinni meerartalinni aaqqiagiinngittoqartillugu isumaqatigiissitsiniaanissamut tamakkiisumik periarfissiinissaq pineqarpoq, tassa ilaqutariinni meerartalinni ajornartorsiutit annertusigaluttuinnannginnissaat kiisalu kommunefogedit atugaasa qulakkeerneqarnissaat pillugit. Tamakkua suli tusiapiffiusut danskit tamakkiisumik akisussaaffigineqarput naammattumik iliuuseqarfigineqanngitsut.

Inunnut isumaginninnermut tunngasutigut danskillu akisussaaffigisaasigut annertuunik suliassaqarpugut. Tassuunatigulluuna iliuuseqartariaqartugut, soorlu aamma oqaloqatigiinnerit naalakkersuisuniillu malitseqartitsinissat tapersersorneqarnissaat pineqartut. Taamaattumik Venstremiit akuerisassatut oqaasertaliineq IA-miit tapersersorparput.