2031-mi: Silaannakkut angallattunik nakkutilliivissaq 100-nut suliffissaqartitsissaaq

Ukiut qulingiluat qaangiuppata nunatsinni silaannakkut nakkutiginninneq nunatsinnit isumagineqalissaaq.

Islandip, Canadap danskillu naalakkersuisuisa Naalakkersuisut kissaateqarnerisa kingunerisaanik tamanna isumaqatigiissutigaat.

Tassa imaappoq timmisartut tamarmik nunarput qulaallugu ingerlaartut nunatsinnit 2031-mit nakkutigineqartalissapput. Timmisartut qutsissumi ingerlaarnerannik nakkutiginninneq taanna Islandimit Canadamiillu ullumikkut isumagineqartarpoq.

Timmisartut silaannaap qutsinnerani 5,9 kilometerinik qutsitsigisumiittut nunatsinnit maanna nakkutigineqartarput.

Silaannarmik tamanik nakkutiginninnissamut silaannakkut nakkutilliivimmik nutaamik peqarnissaa pisariaqarpoq, taannalu nunaqavissunut 100-t missaanniittunut suliffissaqartitsinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Mittarfiit nutaat

Ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisup, Erik Jensenip (Siumut) oqarnera naapertorlugu Nuummi Ilulissanilu mittarfiit tallineqarnerat ilutigalugu nakkutilliinerup isumagineqartussanngornissaa pissusissamisoorlunilu kalaallinut timmisartunik silaannarmillu nakkutilliinermut piginnaasanut ineriartortitseqataasinnaavoq.

- Suliassaqarfimmik siunissami tigusinissatsinnut neriunartumik aqqutissiuussisinnaasumik, Kalaallit Nunaanni piginnaasanik sivisuumik ineriartortitsinissamut aalajangiineq tapertaassaaq. Silaannakkut angallattunik nakkutilliiviup Kalaallit Nunaannut nuunneqarneqarneranut, nooreerneranullu atatillugu Canadamik Islandimillu qanimut suleqateqarnitta ingerlatiinnarneqarnissaa ilutigalugu pingaartippara, Erik Jensen oqarpoq.

Nuummi Ilulissanilu mittarfiit nutaat pilersaarut malillugu 2024-mi piareertussaapput.

Timmisartukkut angallanneq nunatta akisussaaffiginngilaa – kisianni nunatta kissaatigippagu isumaqatigiinniartoqareerneratigut tamanna akisussaaffigilersinnaavaa.

Susassaqarfik taanna ullumikkut Danmarkimi Angallannermut, Sanaartornermut Ineqarnermullu ministereqarfiup ataani Angallannermut, Sanaartornermut Ineqarnermullu Aqutsisoqarfiup akisussaaffigaa.

Naviairip akisussaaffigilerneqarnissaa siunnersuutigigaa

Danskillu angallannermut ministeriata, Trine Bramsenip isumaqatigiissut pingaaruteqartoq erseqqissaatigaa.

- Kalaallit Nunaata silaannartaa nunat tamalaat politikkiinut annertuumik pingaaruteqarpoq, Kalaallit Nunaannilu nakkutilliisoqaruni pissusissamisuuginnarpoq.

Danskit silaannakkut nakkutilliinermik aqutsiviata, Naviairip nunatsinni naalagaaffeqatigiinnilu silaannakkut angallanneq tamarmi ullumikkut nakkutigaa. Silaannarmili angallattut 19.500 fodip (5,9 kilometerit) tungaanut qutsissuseqarnerini kisimi. Silaannakkut angallattut qutsinnerusumiikkaangata tamanna Canadami Islandimiluunniit silaannakkut nakkutilliisoqarfimmit nakkutigineqartarpoq.

Naviair nunatsinni Nuummi nakkutilliisoqarfeqarpoq, Naviairillu silaannakkut angallanneq nunatsinnit akisussaaffigineqalersinnaanera 2019-imi siunnersuutigaa.

- Kalaallit Nunaanni suliffinnik pilersitsissapput, akileraarutitigullu isertitsissutaassallutik. Piffissallu ingerlanerani suliffik kalaalliniit aqunneqalerluni, soorlu ilinniartitsinerit aamma pilersillugit. Tassalu timmisartunik aqutsisut kalaallit Nunaannersuussallutik. Tamanna Kalaallit Nunaannut piginnaasaqalersitsisinnaavoq. Isumaqarpugut tamanna tamanit ajunngitsutut nalilerneqassasoq, Naviairip attaveqaqatigiinnermut pisortaa, Bo Pedersen KNR-imut oqarpoq.

Ukiut 50-it missaasa matuma siorna atortorissaarutit amigarnerat pissutigalugu aqutsineq nunatta, Canadap Islandillu akornanni agguaanneqarpoq.