Qallunaat inuusuttut: ’Kalaallit nukittuujupput, anneruniajuillutik atugartuujullutillu – atornerluisuullutillu’
Kalaallit Nunaata annertussusaa Danmarkip annertussusaanit annerujussuuvoq. Nipilersoqatigiit Nanook Kalallit Nunaanneersuupput. Kalaallit Nunaanni inuit 95-100 procentii sinerissami najugaqarput.
Danmarkimi inuusuttut 9. klassimi aamma 3. G-mi atuartut 320-t paasiniaasarfiup Epinion-ip paasiniaanerani akisassaannut tamakku ilaapput.
- Danmarkimi 3. G-mi aamma 9. klassimi atuartut 320-t misissuinermi peqataapput
- Atuartut tamarmik 58 %-iisa apeqqutit tamaasa eqqortumik akivaat. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit agguataarneri, pinngortitaq silallu pissusia pillugit apeqqutit 67 %-iisa eqqortumik akivaat, kiisalu 51 %-iisa naalagaaffeqatigiinneq nalitsinnilu Kalaallit Nunaat pillugit apeqqutit eqqortumik akillugit
- Misissuineq 500.000 koruuninik akeqarpoq qallunaallu aningasaqarneq pillugu 2018-imut inatsisaanni isumaqatigiissutigineqarluni
- Misissuinermi akissuteqartut inuusuttut 66 %-ii meeqqat atuarfianni aamma/imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqarsimapput. Ilisimasamik sinneri annertunerusumik nutaarsiassaqartitsivinnit assigiinngitsunit pisimavaat.
Ataatsimut isigalugu inuusuttut 3. G-mi atuartut 9. klassimi atuartunit ilisimasaqarnerulaartut paasiniaanerup takutippaa.
Kalaalit Nunaanni pinngortitaq, silap pissusia aamma inuiaqatigiit agguataarneri pillugit ilisimasaat tamatigungajak annertunerupput. Akerlianik Kalaallit Nunaata nalitsinni qanoq ittuunera, Nunatsinni politikki piorsarsimassuserlu pillugit ilisimasakinnerusut misissuinerup takutippaa.
’Kalaallit nukittuujupput, anneruniajuillutik atugartuujullutillu – atornerluisuullutillu’
Sammisat inuusuttut ilisimasaannik erseqqissumik takutitsisut ilaat tassaavoq kalaallit qanoq ittuunerat piginnaasaallu pillugit eqqarsaataat.
Oqaatsinit aqqaneq marlunnit "anneruniajuitsoq" akissuteqartut 71 procentiisa kalaallinut ilisarnaatitut toqqarpaat. Oqaaseq "nukittooq" akissutit 70 procentiinit toqqarneqarsimasoq tulliuvoq, 67 procentinillu "atugartooq" pingajuattut toqqarneqarnerulluni.
Illuatungaatigulli inuusuttut affangajaasa oqaatsit "atornerluisoq" aamma "pikatak" kalaallinut ilisarnaatitut toqqarpaat.
AAMMA ATUARUK Danskit nunasiaateqarnerup nalaa pillugu ilisimasakippallaarput
Ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartut akornanni misissuinermi peqataasoq oqaatsit toqqakkat aallaavigalugit kalaaleq pillugu ima allaaserisaqarpoq:
- Allatara siulleq tassaavoq imerajuttuuneq. Kalaallit Nunaanneersunik ikinnguteqanngilanga, kalaallillu takusartakkakka illoqannginnersani imiinnartuupput. I'm sorry (nutserlugu: ajuusaarpunga).
Atuartoq alla sulinermini kalaallimit paatsoorneqarsimanerarpoq:
- Pisiniat ilaat eqqortuliorfigineqarnersoq takusartussaavara. Arnaq akiliisussaq isumaluummerluni kalaaliunini pissutigalugu taama pineqarnerarpoq. Taama isumaqanngikkaluarpunga. Kisianni siornatigut ajortumik isummerfigereerneqarsimaneq misigereersimaguniuk taava imaassinnaavoq qallunaat tamarmik taama isumaqarsorigai.
Kalaallimik ullumi oqaloqateqarpit?
Qallunaat inuusuttut kalaallimik ilisarisimasallit, immaqaluunniit Kalaallit Nunaannniissimasut nuna inuillu pillugit ilisimasaqarnerusut misissuinermi ersernera immaqa tupaallaatissaavallaanngilaq.
Inuusuttullu Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit ilisimasaqalaartut imaluunniit ilisimasaqarnerulaartut kalaallinut ataqatigiinnerusutut misigisimasut akissutit aamma takutippaat.
AAMMA ATUARUK Naalagaaffeqatigiinneq pillugu piviusulersaarusiornermut 10 millionit aniningaasaliissutigineqartut
12 procentiinnaat 'kalaallinut assut imaluunniit assorujussuaq ataqatigiittutut' akissuteqarput. Affaasa missaat – tassa 48 procentit – ’ataqatigiilaarneq’ akissutigaat, 40 procentiilu kalaallimut ataqatigiinnermik misigisaqaratik.
Ilinniartitaanermik amigaateqarneq
Danmarkimi Undervisningsministeriet (Ilinniartitaanermut ministereqarfik) misissuinermik suliassiisuuvoq. Immaqalu tassani ilummut qiviarnissamut tunngavissaqarpoq.
Tassami Meeqqat Atuarfianni peqataasut 44 procentii Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqarsimasutut misigisimasut misissuinermi tikkuarneqarpoq, pingasunilli ataasiinnaq ilinniartuunngorniarfimmi taama ilinniartinneqarsimallutik isumaqartut misissuinerup takutippaa. Ilisimasaasa sinneri tv-mit aamma radiomit, internettikkut nutaarsiassanit aamma attaveqaqatigiittarfitsigut pissarsiarineqartarput.
AAMMA ATUARUK Danmarkimi atuartut Naalagaaffeqatigiit pillugit ilinniartinneqartalissasut
Atuarfinni oqaluttuarisaanermik ilinniartitsinermut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilinniartitsineq ilaatinneqassasoq Folketingimi amerlanerussuteqartut ukioq manna februaarimi aalajangerpaat. Kisianni nalunaaquttap akunneri qassit ilinniartitsinermut tassunga atorneqassanersut aalajangerneqanngilaq. Immikkut ilisimasallit tamanna misissoqqaarallassavaat.
