Nunarput kalallillu pillugit qallunaat isuttaasa ilisimasaat assigiinngeqaat. Danmarkimi Undervisningsministeriap misissuisitsinerata nutaap tamanna takutippaa. Asseq tassaavoq Københavnimi Kalaallit Illuutaanni inuiattut ullorsiortut. Toqqorsivimmiit asseqAssi: Vandel Efterskole/Flickr Creative Commons

Qallunaat inuusuttut: ’Kalaallit nukittuujupput, anneruniajuillutik atugartuujullutillu – atornerluisuullutillu’

Qallunaat inuusuttut 9. klassimi aamma 3. G-mi atuartut 320-t 58 procentiisa Kalaalit Nunaat kalaallillu pillugit misissuinermi apeqqutit eqqortumik akivaat. Pinngortitaq pillugu ilisimasaqarnerupput, nalitsinnili kalaallit ilisimasakiffiginerpaallugit.

Kalaallit Nunaata annertussusaa Danmarkip annertussusaanit annerujussuuvoq. Nipilersoqatigiit Nanook Kalallit Nunaanneersuupput. Kalaallit Nunaanni inuit 95-100 procentii sinerissami najugaqarput. 

Danmarkimi inuusuttut 9. klassimi aamma 3. G-mi atuartut 320-t paasiniaasarfiup Epinion-ip paasiniaanerani akisassaannut tamakku ilaapput. 

Qallunaat inuusuttut Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit ilisimasaat 

 

  • Danmarkimi 3. G-mi aamma 9. klassimi atuartut 320-t misissuinermi peqataapput  
  • Atuartut tamarmik 58 %-iisa apeqqutit tamaasa eqqortumik akivaat.  Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit agguataarneri, pinngortitaq silallu pissusia pillugit apeqqutit 67 %-iisa eqqortumik akivaat, kiisalu 51 %-iisa naalagaaffeqatigiinneq nalitsinnilu Kalaallit Nunaat pillugit apeqqutit eqqortumik akillugit
  • Misissuineq 500.000 koruuninik akeqarpoq qallunaallu aningasaqarneq pillugu 2018-imut inatsisaanni isumaqatigiissutigineqarluni
  • Misissuinermi akissuteqartut inuusuttut 66 %-ii meeqqat atuarfianni aamma/imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqarsimapput. Ilisimasamik sinneri annertunerusumik nutaarsiassaqartitsivinnit assigiinngitsunit pisimavaat. 
Tigusiffik. "Danske unges viden om Grønland", ("Kalaallit Nunaat pillugu qallunaat inuusuttut illisimasaat") Undervisningsministeriet i Danmark (Danmarkimi Ilinnniartitaaneq pillugu Ministereqarfik)

Ataatsimut isigalugu inuusuttut 3. G-mi atuartut 9. klassimi atuartunit ilisimasaqarnerulaartut paasiniaanerup takutippaa.

Kalaalit Nunaanni pinngortitaq, silap pissusia aamma inuiaqatigiit agguataarneri pillugit ilisimasaat tamatigungajak annertunerupput. Akerlianik Kalaallit Nunaata nalitsinni qanoq ittuunera, Nunatsinni politikki piorsarsimassuserlu pillugit ilisimasakinnerusut misissuinerup takutippaa.  

’Kalaallit nukittuujupput, anneruniajuillutik atugartuujullutillu – atornerluisuullutillu’

Sammisat inuusuttut ilisimasaannik erseqqissumik takutitsisut ilaat tassaavoq kalaallit qanoq ittuunerat piginnaasaallu pillugit eqqarsaataat.

Oqaatsinit aqqaneq marlunnit  "anneruniajuitsoq" akissuteqartut 71 procentiisa kalaallinut ilisarnaatitut toqqarpaat. Oqaaseq "nukittooq" akissutit 70 procentiinit toqqarneqarsimasoq tulliuvoq, 67 procentinillu "atugartooq" pingajuattut toqqarneqarnerulluni. 

Illuatungaatigulli inuusuttut affangajaasa oqaatsit "atornerluisoq" aamma "pikatak" kalaallinut ilisarnaatitut toqqarpaat.

AAMMA ATUARUK Danskit nunasiaateqarnerup nalaa pillugu ilisimasakippallaarput

Ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartut akornanni misissuinermi peqataasoq oqaatsit toqqakkat aallaavigalugit kalaaleq pillugu ima allaaserisaqarpoq: 

- Allatara siulleq tassaavoq imerajuttuuneq. Kalaallit Nunaanneersunik ikinnguteqanngilanga, kalaallillu takusartakkakka illoqannginnersani imiinnartuupput. I'm sorry (nutserlugu: ajuusaarpunga).

Atuartoq alla sulinermini kalaallimit paatsoorneqarsimanerarpoq:

- Pisiniat ilaat eqqortuliorfigineqarnersoq takusartussaavara. Arnaq akiliisussaq isumaluummerluni kalaaliunini pissutigalugu taama pineqarnerarpoq. Taama isumaqanngikkaluarpunga. Kisianni siornatigut ajortumik isummerfigereerneqarsimaneq misigereersimaguniuk taava imaassinnaavoq qallunaat tamarmik taama isumaqarsorigai.

Kalaallimik ullumi oqaloqateqarpit?

Qallunaat inuusuttut kalaallimik ilisarisimasallit, immaqaluunniit Kalaallit Nunaannniissimasut nuna inuillu pillugit ilisimasaqarnerusut misissuinermi ersernera immaqa tupaallaatissaavallaanngilaq. 

Inuusuttullu Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit ilisimasaqalaartut imaluunniit ilisimasaqarnerulaartut kalaallinut ataqatigiinnerusutut misigisimasut akissutit aamma takutippaat.

AAMMA ATUARUK Naalagaaffeqatigiinneq pillugu piviusulersaarusiornermut 10 millionit aniningaasaliissutigineqartut

12 procentiinnaat 'kalaallinut assut imaluunniit assorujussuaq ataqatigiittutut' akissuteqarput. Affaasa missaat  – tassa 48 procentit – ’ataqatigiilaarneq’ akissutigaat, 40 procentiilu kalaallimut ataqatigiinnermik misigisaqaratik.

Ilinniartitaanermik amigaateqarneq 

Danmarkimi Undervisningsministeriet (Ilinniartitaanermut ministereqarfik) misissuinermik suliassiisuuvoq. Immaqalu tassani ilummut qiviarnissamut tunngavissaqarpoq.

Tassami Meeqqat Atuarfianni peqataasut 44 procentii Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqarsimasutut misigisimasut misissuinermi tikkuarneqarpoq, pingasunilli ataasiinnaq ilinniartuunngorniarfimmi taama ilinniartinneqarsimallutik isumaqartut misissuinerup takutippaa. Ilisimasaasa sinneri tv-mit aamma radiomit, internettikkut nutaarsiassanit aamma attaveqaqatigiittarfitsigut pissarsiarineqartarput.

AAMMA ATUARUK Danmarkimi atuartut Naalagaaffeqatigiit pillugit ilinniartinneqartalissasut

Atuarfinni oqaluttuarisaanermik ilinniartitsinermut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilinniartitsineq ilaatinneqassasoq Folketingimi amerlanerussuteqartut ukioq manna februaarimi aalajangerpaat. Kisianni nalunaaquttap akunneri qassit ilinniartitsinermut tassunga atorneqassanersut aalajangerneqanngilaq. Immikkut ilisimasallit tamanna misissoqqaarallassavaat.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat