Camp Century: Saliinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarnera allagaatitoqqami paasineqartoq
USA Danmarkilu nunarput avaqqutiinnarlugu 1962-imi isumaqatigiissuteqarput, amerikamiut Camp Centurymi atomimik nukissiorfimmik ingerlatsineranni ajutoortoqassagaluarpat USA-p tamatumunnga akisussaaffimmik tigusinissaanik pisussaaffiliisumik.
Tamanna lektor emeritus Henry Nielsenip aamma lektori misissuisoqarfiullu pisortaata Kristian Hvidtfeldt Nielsenip Aarhusip Universtitetianeersut atuakkiaanni ”Camp Century - Koldkrigsbyen under Grønlands Indlandsis”-imi ukiaq manna saqqummertussami atuarneqarsinnaavoq.
Isumaqatigiissut pineqartoq Danmarkimi Nunanut allanut politikki pillugu misissuisoqarfiup (DUPI) 1997-imi nalunaarusiaani siornatigut eqqaaneqarsimavoq. Ilisimatuulli naapertorlugit isumaqatigiissut taannarpiaq siullerpaamik tamanut saqqummiunneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Atomip eqqagassartaanik sermersuarmut inissiinissaq Danmarkip akuerisimavaa
- Amerikamiut nukissiorfiup ingerlanneqarnerata kingunerisaanik 'piumasaqaatinut atuuttunut' tamanut akisussaaffeqarput, aamma piumasaqaatinut taama ittunut atatillugu 'naleqquttumik iliuuseqartussaapput', Kristian Hvidtfeldt Nielsen KNR-imut taama oqarpoq.
Saliinissaq pillugu isumaqatigiissut Danmarkip piumasaqaataanit ajornerulersoq
Saliinissaq pillugu isumaqatigiissutip isumaqatigiinniutigineqarnera 1959-imi aallartinneqarpoq. USA-p Sermersuup iluani sakkutooqarfimmi Camp Centurymi atomimik nukissiorfiliornissamut akuerineqarnissamik Danmarkimut taamani qinnuteqarpoq. Sanaartorneqarnissaanullu akuersissut Danmarkimit 1950-imi tunniunneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Atomi pillugu akuersisoqarnikuuneranik politikkerit ilisimatinneqarsimasut
Tamatumunngali peqatigitillugu danskit naalakkersuisuisa piumasaqaatigaat "USA-p naalakkersuisuisa nukissiorfiup ingerlanneqarnerata kingunerisaanik akornusiisinnaasut tamaasa tamakkiisumik akisussaaffigissagaat", atuakkami tamanna atuarneqarsinnaavoq.
Aamma piumasaqaatit allat pingasuupput, taakkulu USA-p allannguuteqartinnagit akuerai. Ilaatigut nukissiorfimmit eqqakkat radioaktiviusut annertussusaat tamatumunngalu tunngasut tamaasa pillugit Danmarkimut ilisimatitsisarnissaq, aammalu suut radioaktiviusut danskit oqartussaasuisa piumasaqarnerigut USA-p nunatsinnit piissagai.
"Akornusiisinnaasulli tamaasa tamakkiisumik akisussaaffiginissaat" USA-mi oqartussat akueriumanngilaat.
- Tamanna amerikamiunit piareersimaffigineqanngilaq, aamma amerikami inatsisisiliornermi tamanna tunngavissaqartinneqanngilaq. Taamaammat tamatumunnga taarsiullugu immikkut piumasaqaat killeqarnerujussuusoq isumaqatigiissutigineqarpoq, Kristian Hvidtfeldt Nielsen taama oqarpoq.
"Nukissiorfiup ingerlanneqarnerata kingunerisaanik piumasaqaatinut atuuttunut tamanut akiliinissamut akisussaaffeqarnertik USA-mi naalakkersuisut akueraat, naleqquttumillu iliuuseqarumapput, pisariaqassappallu, piumasaqaatinut taama ittunut aningaasanik sillimmatissanik immikkoortitsiumallutik; isumaqatigiinngissuteqarnerit suulluunniit Danmarkimi inatsisit nunanilu tamalaani isumaqatigiissutit attuumassutillit tunngavigalugit pisarnertut aalajangiiffigineqartassapput."
Najoqqutarisaq: ”Camp Century - Koldkrigsbyen under Grønlands Indlandsis, Aarhus Universitetsforlag 2017
Saliinissaq pillugu isumaqatigiissut killeqartoq
Camp Centurymi nukissiorfik pissutigalugu ajoqusiinernut kina akisussaatinneqassanersoq pillugu isumaqatiginniarnerit ukiut marluk affarlu ingerlanneqarput. Nukissiorfillu tamatuma nalaani amerikamiunit sakkutooqarfimmi sanaartorneqarpoq atuutilersinneqarlunilu.
Aatsaallu septembarip 24-ani 1962-imi isumaqatigiissutip oqaasertassai Danmarkip USA-llu isumaqatigiissutigaat, taakkulu Danmarkip piumasaqaataanut naleqqiullugit sakkukillineqangaatsiarput.
Tassalu nukissiorfiup ingerlanneqarneranut atatillugu ajutoortoqassagaluarpat USA "naleqquttumik iliuuseqassasoq". Aamma Danmarkimut saqitsaassutigineqartut 'Danmarkimi inatsisiliorneq nunanilu tamalaani isumaqatigiissutit attuumassutillit' tunngavigalugit aalajangiiffigineqartassasut.
- Akisussaanissamut pisussaaffiliineq killeqartupilussuaq USA-p akueraa. Amerikamiummi tungaannit "tamakkiisumik akisussaaffeqarneq" qaqugumorsuarmut akisussaatinneqarnertut paasineqarsinnaanera soorunami apeqquserneqarpoq, Kristian Hvidtfeldt Nielsen taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunarput Danmark pillugu maalaaruteqartoq
Isumaqatigiissutip ullumikkut atuutsinneqarsinnaanera qularnartoq
Camp Centurymi atomimik nukissiorfik 1964-imi matuneqarpoq, Danmarkimullu isumaqatigiissutigineqartutut USA-mut utertillugu nassiunneqarluni.
Camp Centurymi eqqakkat ilisimatuunit GEUS-imeersunit Københavnimilu DTU-meersunit ullumikkut misissuiffigineqarput. Eqqakkalli avatangiisinut siunissami qaninnermi aarlerinaateqannginnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Eqqagassat naatsorsuutigisamit siammaqqanerusut
Paarlattuanilli paasisaqartoqassagaluarpat, isumaqatigiissutip 1962-imeersup ullumikkut inatsisitigut sunniuteqarsinnaanera qularnartupilussuuvoq. 1959-imiimmi 1962-imut isumaqatigiinniarnerup tamarmiusup paasisaqarfiginissaa amigaataavoq, Syddansk Universitetimi Nunani tamalaani Inatsiseqarneq pillugu lektori ph.D.-lu, Bugge Thorbjørn Daniel, taama naliliivoq.
- Isumaqatigiissut suli atuuttuunersoq inaarutaasumik isumaqatigiissutaasoq kisiat tunngavigalugu naliliiffigineqarsinnaanngilaq, taama oqarpoq.
Aamma isumaqatigiissummi oqaasertaliussat ersernerluttut ima amerlatigaat Danmark - nunarput sinnerlugu - USA-mut eqqartuussisutigoortumik piumasaqaateqarnissani ajornakusoortittupilussuussallugu.
- Immikkoortumi siullermi oqaasertaliussat ersernerluttuunissaat isumaginiarneqarsimasoq nalunanngilaq, Bugge Thorbjørn Daniel taama naliliivoq.
Nuummi Nunanut allanut pisortaqarfiup 1962-imi isumaqatigiissutaasoq ilisimaneqareersoq, pisortaqarfiup KNR-imut taama ilisimatitsissutigaa.
