NALUNAARUSIAQ Kalaallinik Danmarkimiittunik assigiinngisitsisoqarpoq
Inuit nunatsinneersut danskit tungaannit isummanik pigiliutiinnakkanik annertuumik misigitinneqartarput.
Danmarkimi Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit Instituttip (IFM) nalunaarusiamini "Kalaallit Danmarkimiittut naligiimmik pineqarnissaat" ullumi sisamanngornermi saqqummersumi taama inerniliivoq.
Nalunaarusiaq nunatsinneersut Danmarkimi najugaqartut 1.977-it peqataaffigisaannik immersugassat atorlugit misissuinermik ilassutitullu apersuinernik arlaliusunik tunngaveqarpoq. Kalaallit misilittagaat inuiaqatigiinnillu danskinik naapitsinerat misissuinermi sammineqarput.
AAMMA ATUARUK Aalborgimi aqutsisoq: Aningaasat pineqaratik ilisimasat pineqarput
Inerniliinerlu tupinnartuusoq, IFM-imi naligiimmik atugaqartitsinissaq pillugu sulianut pisortaq, Maria Ventegodt Liisberg, KNR-imut taama oqarpoq.
- Kalaallit Danmarkimiittut ilimagisatsinnit ajornerusumik inissisimapput. Suliffeqarnermut appakaanniarnerat ajornarneruvoq aammalu immikkoortitaasutut misigisarlutik.
Isummat pigiliutiinnakkat danskit akornanni atugaasupilussuit
Nalunaarusiami inerniliussat pingaarnerit ilagaat nunatsinneersut 16-20 procentii ukiup kingulliup ingerlanerani danskit tungaannit isummanik pigiliutiinnakkanik misigitinneqarsimasut.
Ajornartorsiullu taanna kalaaliinnarnik angajoqqaallit akornanni annertunerusoq paasineqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Illuutaat nuuttunik nalunaarsuiniartut
Tamatumunnga peqatigitillugu misissuinermi apersorneqartut 14-15 procentiisa Danmarkimi pisortat sullissiviini kalaaliunertik pissutigalugu nikassarneqarlutik imaluunniit narrujuumminartumik quiasaarfigineqarlutik misigisimavaat.
Taamatullu pineqarneq pissutigalugu suliffissarsiornissaq, pisortanit ikiorsiissutinik qinnuteqarnissaq imaluunniit Nunatsinni kalaaleqatit naligalugit ilinniarnissamik pissarsiniarnissaq ajornarnerulersartoq, nalunaarusiami erseqqissarneqarpoq.
- Naligiimmik periarfissaqartinneqanngillat (kalaallit, aaqq.). Allaminngaanneersuunerat allanillu tunuliaqutaqarnerat pissutaaqataalluarsinnaavoq, aammali isummanik pigiliutiinnakkanik nuanninngitsunik misigitinneqartarnerat pissutaaqataavoq, taamaattoqarneranimi piginnaasamikkut naliliiffigineqaratik suminngaanneersuunerat eqqarsaatigineqartarpoq, Maria Ventegodt Liisberg taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Danmarkimiittut inooqataaniarnermikkut ajornartorsioqaat
Kisitsisit Danmarkimi atugarissaarneq pillugu nuna tamakkerlugu misissuisoqarfimmeersut (SFI) naapertorlugit kalaallimik ataatsimik angajoqqaaqartut 53 procentii Danmarkimi suliffeqartuupput, kalaallinillu marlunnik angajoqqaaqartut 36 procentiii suliffeqartuullutik. Kisitsisillu taakku Somaliamit, Libyamit Irakimiillu nunasisut pillugit kisitsisaatigineqartut assigaat.
Nalunaarusiaq tamakkerlugu Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Danmarkimi ilisimatusarfiup nittartagaani atuarneqarsinnaavoq.
