Nunatta avammut ammaqqinnera Sisimiuni ernummataavoq
Nunarput ippassaq avammut ammarpoq. Tassalu imaappoq; Kangerlussuarmiit Københavnimut aqqut aqqusaarlugu nunatsinnut isertoqarsinnaaqqilerpoq akuersissummik peqqaanngikkaluarluni.
Tamannalu Sisimiuni ippassaq naapitatta ernumanartoqartippaat.
- Ernumanarpoq, Danmarkimimi massakkorpiaq tunillanneqartartut amerliartuinnarput - imaassinnaavorlu tuniluunneq sakkortunerulersoq, Ferdinan Egede oqarpoq.
Ferdinand Egede. Assiliisoq: KNR
Tunillanneqartartut imminnut attuumassuteqarsimatillutik 1,1 %-iupput. Tamanna isumaqarpoq, inuk ataaseq inunnik allanik 1,1 %-nik tunillaasarpoq - imaluunniit tunillanneqarsimasut quliugaangata agguaqatigiissillugu allat aqqanillit tunillassinnaasarpai. Taamaalillunilu nualluussuaq tunillaassuiasuuvoq.
- Uggornarpoq taamak siusitsigisukkut avammut ammaqqinnerput. Europami qanoq sukkatigisumik tuniluuttoqarnera takoqqaarusunnaraluarpoq, Timas Rask Kajussen oqarpoq.
Timas Rask Kajussen. Assiliisoq: KNR
Nunarput qimallugu avammut feeriarusuttut ilagaat, Villads Hammond Jensen.
Villads Hammond Jensen. Assiliisoq: KNR
- Avammut ammaqqinneq aappaatigut oqiliallannarpoq, ilaquttat sivisuumik takusimanngisat takoqqissinnaalerpagut, oqarpoq.
- Kiisami immaqa feeriaqqissinnaalerpugut - siornali feeriarnissaraluit kinguartinneqartarput. Kisianni neriuppunga, akiuussutissamik kapitissimasut kisimik nunatsinnut isersinnaatitaassasut.
Tamnannali pisinnaanngilaq.
Inuit 600-t Air Greenlandimut ilaallutik nunatsinnut tikissinnaapput, sapaatip akunneranut timmisartuussinerni piingasuusuni timmisartuussinermi ataatsimi inuit 200-t ilaasinnaallutik.
600-llu kisimik misissortissinnaapput - tassalu taamak amerlassuseqartussaapput angalaniartut, sapaatip akunneranut kapitissinnaatitaasut taakkuummata..
Misissuinermut malittarisassat matusinermeersut suli atuupput - tassa imaappoq; Nunatsinnut tikittut tamarmik ulluni tallimani angerlarsimassapput, ullullu tallimassaanik aamma misissorteqqissallutik.
Akiuussutissamik kapitikkusuttartut ikippallaartut
Ullumikkut allaanerussut uaniippoq, nunatsinnut avataaneersunik isertoqassatillugu Coronamut allattoqarfik akuersissuteqartarunnaarnikuummat. Coronamut allattoqarfik matusisoqarnerata nalaanili taamaaliortaraluarpoq, decembarip naanissaata tungaaniit ippassaq tungaanut.
Tamakkiisumilli ammaasoqaqqinnissaata tungaanut aqqut suli takivoq. 50-t sinnerlugit ukiullit tamarmik akiuussutissamik kapineqarsimalereerpata Naalakkersuisut aatsaat tamakkiisumik ammaaqqinnissamik eqqartuipput.
AAMMA ATUARUK Nunatta septembarimi ammavinnissaa neriuutigigaat – amerlanerujussuilli akiuussuserneqarsimassapput
Ajoqutaasorli uaniippoq, ikippallaartut akiuussutissamik kapineqarusuttarmata. Massakkorpiaq 8.900-t siullermeertumik kapitissimalereerput aappassaaneertullu 5.576-iullutik.
Tamanna isumaqarpoq, innuttaasut 80 %-ii suli akiuussutissamik kapineqarsimanngillat.
- Pissutsit maannakkutut itsillugit, aatsaat aggustimi kapooraluta naammassisinnaavugut. Kapitikkusuttartullu nikerarput. Kujataaneeqqammerpugut inuillu pingasut akornanni marluinnaat neqeroorutitsinnut akuersaarput. Tassa imaappoq akiuussutissamik pisimanngitsut amerlapput, tamannalu nualluussuup tuniluutipiluulinnginnissaanut pakkersimaarinninniaraluarnitsinnut iluarpallaanngilaq, nakorsaaneq Henrik L. Hansen oqarpoq.
Hansiinaaraq Alaufesen. Foto: KNR
Taannarpiaavorlu Sisimiuneersup Hansiinaaraq Alaufesenip ernummatigisaa.
- tuniluuttoqaleriataassagaluarpat sulilu amerlanerit akiuussutissamik kapitinngitsut, taava tamatta tunillanneqariaannaavugut, taanna avammut ammaaqqinneq pillugu taama isummerpoq.
Killilersuinermut appaaneq maajip 31-iata tungaanut atuuppoq.
