Umiarsuarnik saassussinerup sorsunnermik kinguneqannginnissaa EU-mi nunat sulissutigigaat

EU-mi nunat Hormuzstrædemi umiarsuarnut uuliamik assartuisunut marlunnut sapaatip akunnerata siuliani saassussisoqarneranut atatillugu suli inernileerusunngillat Iranimulli atomi pillugu isumaqatigiissut suli tapersersorlugu.

Saassussinermut USA-p Irani pisuutiippaa, præsidentip Donald Trumpillu Iran suujunnaarsinniarlugu qanittumi siorasaarutigaa, europamili nunat taama assinganik inerniliissuteqarnissamut tunuarsimaarput.

- Nunanut allanut tunngasunut ministerit sorsunnermik aallarniinnginnissaat pingaarluinnarsoraara, Luxembourgimi nunanut allanut tunngasunut ministeri, Jean Asselborn ministerit Luxembourgimi ataatsimiinnginneranni oqarpoq.

Asselbornip nunanut allanut tunngasunut ukiuni 15-ini ministeriusimasup qanoq pisoqarataarnissaa isumaliuutigerusunngilaa. Taamaakkaluartoq Amerikap Irakimut 2003-mi saassusisimaneranut Danmark ikiuutaasimasoq eqqaavaa.

Taamanikkut paasissutissat eqqunngitsut aallaavigalugit USA-p sorsunnermik aallartitsisimanera taassuma ilanngullugu uparuarpaa.

Taamaammat arlaannut attuumassuteqanngitsumik Naalagaaffiit Peqatigiit akisussaaffimminni misissuinissaat pitsaasuusoraa.

Paasissutissanik katersuisoqaqqaassasoq tyskit nunanut allanut tunngasunut ministeriata Heiko Maasip oqaatigaa.

Amerikamiut præsidentiat Iranimut saassussinissamik maajimi siorasaarivoq.

- Iran saassusserusukkuni imminut aaginnassaaq, naggatigalugulu, Donald Trump Twitterimut umiarsuarnut uuliamik assartuisoqarnissaa sapaatit akunnialuit sioqqullugu allappoq.

USA Trumpip præsidentiunerani nunat tamalaat Iranimut atomi pillugu isumaqatigiissutaanni peqataajunnaarpoq. Amerikamiut EU-mi nunanut kimigiisingaatsiarlutik Iranimut iliuusereriikkanut kinguneqartitsipput. Aammattaaq suliffeqarfiit Iranimut niueqateqartut iliuuserisaannut kinguneqartitsinissamik siorasaarneqarput.

EU-lli atomi pillugu isumaqatigiissut attatiinnarniarpaa.

Iranimiulli Europamut kimigiisernermut aamma ilassuteqarput.

Iranip uranimik atorneqarsinnaatinneqartoq tassa isumaqatigiissutaasup 300 kilogramip sapaatit akunneri marluk qaangertinnagit qaangernissaa, Iranimut atomip nukinganut oqartussaasuni oqaaseqartartup ataasinngornermi nalunaarutigaa.

- Europamili nunat iliuuseqarunik suli piffissaqartoq, oqaaseqartartoq Behrouz Kamalvandi oqartoq nutaarsiassaqartitsivik Mehr allappoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit Sillimaniarnermut siunnersuisooqatigiivini ilaasortat tallimat Tysklandillu Iranip atomimik suliaqarneranik killiliisussamik Iranimut iliuusinut kinguneqartitsinermik atorunnaarsitsineq pillugu atomi pillugu 2015-imi isumaqatigiissuteqarfigaat.

USA-p isumaqatigiissummit ilaajunnaarnerata kingunerisaanik isumaqatigiissut naleeruppoq. EU-mili nunat isumaqatigiissummik attassiinnarusullutik maannamut oqaatigaat.

Iranip USA-llu akornanni akerleriissuteqarnerit kingulliit isumaqatigiissummut sunniuteqassanngitsut, Holandip nunanut allanut tunngasunut ministeria, Stef Blok oqarpoq.

- Atomi pillugu isumaqatigiissutip nammineq piumasaqaatai naapertorlugit nalilerneqassaaq. Iranip nunat tamalaat atomitalimmik nukissiuuteqarneq pillugu aalajangersakkat malinnerai suli uppernarsassavarput. Iran malinnippat isumaqatigiissummik attassiinnassaagut, Stef Blok EU-mi ataatsimiinnginnermi taama oqarpoq.