Umiarsuarmi erinarsoqatigiinneq: Tritonimi nipilersorpalaaq

Nipilersortartut nunatsinneersut, Savalimmiuneersut Danmarkimeersullu Aasianni talittarfimmut tulanngillat, umiarsuulli naalagaata Jens B. Bachip KNR-i umiarsuarmut tikilluaqquaa.

Umiarsuaq qasertoq nunatta sineriaani ulluinnarni alapernaarsuisarpoq, ilaatigullu sikunik aserorterinermi ikiuuttarpoq angalaartunillu ajornartorsiulersunik annaassiniaaqataasarluni.  

Umiarsuup naalagaa Jens B. Bach aamma tv-mi saqqummiisartoq peqatigiiffimmilu Next Stepimi siulittaasup tullia, Camilla Ottesen aasaanerani angalanermi peqataapput. Assiliisoq: Camilla Egeborg Møller / KNR

Nipilersorneq ataatsimoortitsisoq

Umiarsuup Sarfannguani siorna sikumiinnerani nunaqarfimmi innuttaasut arlallit snescootererlutik orniguttut takornariartinneqarusuttullu umiarsuup naalagaata Jens B. Bachip ukiup ataatsip matuma misigaa. Taamaattumillu danskit umiarsuarmi inuttat nunatsinni innuttaasut inooriaasaannik paasinninnerunissaannut periarfissatsialattut isigilerpaa.

- Maani inuuneq qanormita ippa? Angalagaangattami qaangiinnartarpagut qaqutiguinnarlu niusarluta. Taava innuttaasut qaaqqunissaannut (umiarsuarmut, aaqq.) pissutissaqalerpunga aamma uanga nammineq ualikkut akunnialunni nunamut niulaarnissannut immaqa periarfisaqassallunga, Jens B. Bach oqarpoq.    

Avannaani aasaanerani angalanermi ulluni makkunanisut nipilersortitsinissamik isumassarsiaq Jens B. Bachip ikinngummi danskip nipilersortartup Claes Antonsenip oqaloqatiginerani pilerpoq. Nipilersornermi oqaloqatigiinnermik pilersitsisartoq nipilersortartoq isumaqarpoq.

- Nipilersorneq atorluarneqarsinnaasoq taanna oqarpoq. Nipilersornermi aqqutigalugu oqaloqatigiinnerit ataatsimoornerillu pilersarput, Jens B. Bach oqarpoq.

Taassuma kingutsianngua Jens B. Bach Nukâka Coster-Waldauimut attaveqarpoq, aasaaneranilu angalanissaq pilersaarusiulerpaat, Ole Kristiansenilu, savalimmiormiu Teitur kiisalu danskit nipilersortartut pingasut peqataaniarlutik akuersipput.   

Nukâka Coster-Waldau ilaatigut peroriartorfimmini Uummannami ataatsimut erinarsoqatigiinnissat qilanaarai. Assiliisoq: Camilla Egeborg Møller / KNR

Umiarsuaq qasertoq eqqumiitsoq

Nukâka Coster-Waldau aatsaat umiarsuarmi Tritonimiippoq aaqqissuussinermilu peqataarusuttunik erinarsoqateqarnissani qilanaaraa. Taanna umiarsuup aquata qaani qulimiguullit mittarfianniippoq, taassumalu umiarsuaq qasertoq ilaatigut umiiartoqartillugu annaassiniaaqataasartoq nalunngikkaluarlugu killingusaamiittoq takugaangamiuk eqqumiigisarpaa.

- Inuttat immamiittorujussuusarput alapernaarsuissagamillu nunaqarfinniippallaartaratik.

Taanna nangippoq:

- Uaguinnaat takkulluta aliikkusersuinata ataatsimoorlunili peqataatitsinissaq siunertaraarput, tikitatsinnilu appisimaaqateqarsinnaanissarput neriuutigaarput. Taamaammat erinnat ilisarnartut appisimaartassavagut. Kikkut tamarmik nalunngisaat Ole Kristiansen aamma ilagaarput.

Utaqqiisaagallartumik tusarnaartitsiffik

Tusarnaartitsivissamut 100-nik tusarnaartoqarsinnaasumut matu savimineq oqimaatsoq Jens B. Bachip ammarpaa. Sceneqanngilaq, taamaattumik nipilersortartut ledningit nipilersornermilu atortut akornanni sungiusarsuataaleruttorput. Erinaq ”Arnarulunnguaq” taqqamani tusarnersumik akisuarpalaartumi tusarsaavoq.

- Nipilersortartut ataatsimuussusermik misiginermik pilersitsipput, nipilersornermi taama misigititsisarpq, Jens B. Bach qungujulluni oqarpoq

Taassuma umiarsuarmut alapernaarsuummut alakkaasussat angalaarullugit takornariartitsinissi qilanaaraa, Sisimiuneersorlu mistalinngorniaq imarsiortunngorniarneq pillugu aperineqarsinnaassaaq.

Aasaanerani angalaneq naggaserlugu Nukâka Coster-Waldauip perorfimmini Uummannamiinnissani qilanaareqaa.

- Nuannisaqatigiilluarnissarput neriuutigaara, aamma ilimagaara, nipilersornerummi ataatsimuulersittarpaatigut, taanna qilanaarluni oqarpoq immamullu qiviarluni.