Ullumi aalajangerneqassaaq: Uranimik akullit akuerineqassappat?
Kalaallit Nunaanni uraneqarneranik misissueqqaarnissat, paasisassarsiornissat atorluaanissallu inerteqqutaalissanersut, Inatsisartuni ullumi aalajangiiffigineqassaaq.
Taamaalilluni Inuit Ataqatigiit qineqqusaarnerminni neriorsuutimik immaqa malunnaateqarnersaat misilitsilerpaat. Inatsisissatut siunnersuut Naleqqamit Inuit Ataqatigiinnillu akuerineqartoq Siumut Demokraatillu akerliupput.
Kuannersuarni suliariniagaq pillugu paasissutissat:
- Kuannersuit narsamiit 7,5 kilometerit missaannik ungasissuseqarpoq.
- Greenland Minerals piiaanissaminut akuerineqassappat, 700 meteritut qaffasitsigisumi ammasumim piiaaffiliortoqassaaq.
- Greenland Mineralsip taanna ukiuni 37ni ingerlatissavaa.
- Suliariniakkami tunisassiortoqalerpat kalaallit 328t suliffissaqartinenqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
- Nuna tamanna ilaatigut qaqutigoortunik, uranimik kiisalu thoriumimik akoqarpoq.
- Piiaaffik ukiumut aatsitassanik 3 millioni
tonsinik tunisassiortassaaq.
- Ukiut 37t ingerlaneranni piaaffimmiit sinnikutut igitat 111 million tonsiussapput kiisalu qaarsoq akoqanngitsoq (atorneqanngitsoq) aamma 111 million tonsiussalluni.
Najoqqutaq: Greenland Minerals VVM kiisalu VSB-rapport.
Tassa 16it akuersisut 13it akerliussapput – qeqqani Atassut marlunnik ilaasortaatitaqarluni aalajangiisooqataasinnaanngilaq.
AAMMA ATUARUK Greenland Minerals misissuinermut 145 millionit koruuninik aningaasartuuteqartoq
Atassut naalakkersuisooqatigiinnut tapersersuisuuvoq, uranillu piiarneqarsinnaanerata qinersissutigineqarnissaa Atassutip siunnersuutigalugu. Maannakkut pisssutsit naapertorlugit siunnersuut taanna Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu ataatsimiititaliami tapersersorteqarneruvoq – Inatsisartunili amerlanernit akerlerineqarluni. Taamaaalillunilu piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnissaannik inatsit ullumi atuutsinneqaleqqissinnaalluni.
Isumaaluut: Aningaasaliisartut qimaatinneqarnissaat
Ataatsimut isigalugu uranimik akullit Kalaallit Nunaannit inerteqqutigineqalernerisigut aningaasaliisartut qimaatinneqarnissaat Atassummit annilaanngatigineqarpoq.
Inatsisissatummi siunnersuummi, piiaanermi akuisa minnerpaaffissaat Naalakkersuisut killilersinnaarusuppaat. Tassa piiakkat qanoq annertutigisumik uranimik akoqarnissaat Naalakkersuisut killilerusuppaat.
Misussueqqaarnerit, aatsitassarsiornerit atorluaaniarnerillu agguaqatigiissillugu tonsimut 100 gram, tassa 100 ppm, tikillugu uranimik akoqarsinnaanerat killigitinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Titartagartat: Qaqqamiit assartuinermut – GM-ip urani aatsitassallu qaqutigoortut Kuannersuarnit ima piiarniarpai
Kalaallit Nunaanni sumiiffinni amerlaqisuni qinngornerit ulorianartut nassaassaammata killilersuisoqarpoq. Nunatsinni Kuannersuit uranimik akulinni tusaamaneqarnersaavoq, aatsitassaq tassani assersuutigalugu uraneqassusaa 300 ppm-ip missaaniippoq (millioneriaataa) kiisalu 800 ppm tikillugu thorium-imik akoqassuseqarluni.
Inatsisissatut siunersuut ullumi akerineqarpat, Kuannersuarni piiaanissamik suliarinagaq pinngitsoorani eqqorneqassaaq. Inuit Ataqatigiit naalakkersuisunngormerisa kingorna Franskit ingerlatsiviata Orano-p uranisiornini unitsinnikuuaa. Orano sumiiffinni marlunni uranisiornissamut akuerineqarnikuuvoq.
Piiakkat uranimik qanoq annertutigisumik akoqarnissaasa killilernissaat, Siumup Demokraatillu akerlerinerpaavaat.
Uranilu aatsaat akerleriissutaalinngilaq. Nunatta oqaluttuarisaanerani uranip oqaluttuassartaa imatut isikkoqarpoq:
- 1953: Piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnisaat atuutsinneqalerpoq. Ukioq taanna aamma Kalaalit Nunaat Danmarkip naalaggaaffiani amtitut inissippoq.
- 1955: Narsap eqqaani Kuannersuit uranimik nassaarfiupput. Qitiusumik Ilisimatusarfik Risø tamatuma kingorna arlaleriarluni missuisarpoq.
- 1957: Kuannersuit Risømut uranimik pilersuisinnaagunarmat, professor Niels Bohr Nasami ataqqinaammik innuttaalerpoq.
1979: Kuannersuarni 960 meterimik qaarusuliortoqarpoq. Katillugit aatsitassaq uranitaqarluartoq 4.500 tons Risø-mukaanneqarluni misilittaatigineqarpoq.
Kuannersuit. Ass.: Malik Brøns, KNR
Kuannersuit. Ass.: Malik Brøns, KNR
- 2009: Aatsitassat Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffigilerpaat. Nunatsinni aatsitassat taamaalillutik Nunatsinnit namminermit aalajangiiffigineqarsinnaalerlutik. Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit naapertorlugu, aatsitassanit iluanaarutit kalaallit nammineq isertitarisalerpaat.
1013imili Aleqa Hammond naalakkersuisunut siulittaasunngormat nunatsinni aatsitassat oqallisaanerat sakkortuseqqippoq. - 24. oktober 2013: Piakkat uranimik akoqanngilluinnarnissaat Inatsisartuni amerlanerussuteqaqqalaartunit itigartinneqarpoq: 15it akuersisut 14it akerliupput. Siumut aamma Atassut akuersisut Inuit Ataqatigiit, Demokraatit, Partii Inuit Hans Enoksenilu akerliupput.
Taamaalilluni aatsitassarsiornermi uranik allanillu qinngornernik ulorianartunik akullit piiarniarnerannut qinnuteqaatit Naalakkersuisut nalilersorsinnaalerpaat.
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani aamma piiakkat uranimik akoqanngilluinnarnissaannik isumaqatigiinneq, Kalaallit Nunaata unitsillugu. Kalaallit Nunaat taamaalilluni – pappialat naapertorlugit – uranimik avammut nioqquteqalersinnaavoq. Danmarki akerliliivoq. Taamani statsministeri Helle Thorning-Schmidt isumaqarpoq, uranimik nioqquteqarnissaq, illersornissamut atatillugu isumannaallisaanermut tunngasuummat Danmarkip akornusersinnaasariaqaraa.
Tamatuma kingorna Danmark Kalaallit Nunaallu isumaqatigiinniaqatigiillutik, kisermaassillutik nunanik aqutsisut peqqarniitsut sakkussamikkut aaqqissuussaannut imaluunniit ingasaassinianut uranitalinnik nioqquteqartoqannginnissaa isumaqatigiissutiginqarpoq.
- 19. januar 2016: Uranip Kalaallit Nunaanneersup siunissami avammut nioqqutiginerani malittarisassat Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutigaat.
-
Ass.: Malik Brøns, KNR
- 18. decembari 2020: Aatsitassarsiutileqatigiiffik Greenland Minerals piiaalernissaminut annertuumik iliuuseqarpoq: Ingerlatsiviup nunamik qaqutigoortunik akulimmik taamaalillunilu Kuannersuarni uranitalimmik piiaanissani pillugu tamanut tusarniaanissaminut akuerisaanikuuvoq. Taamani naalakkersuisooqatigiit Siumut, Demokraatit kiisalu Nunatta Qitornai suliariniagaq tamanut tusarniaatigisassanngortippaat.
- 2021mi februaarimi Kujataani innuttaasut tusarniaaviginqarput, tassanilu piiaaniarneq akerlerineqaqaluni.
Kuannersuit pillugit suliaq Inatsisartuni politikerit tupaallaatigisaannik sakkortuuliuutigineqalerpoq: Siumumi siulerrsuisut sivisuumik nangaarpalaarlutillu uranip tunisassiarinissaanut ersarluttumik isummertarlutik. Tamanna pillugu naalakkersuisooqataasut Demokraatit nipituuliorlutik naalakkersuisooqatigiit qimappaat.
Illuatungiliuttut Inuit Ataqatigiit pasitsallutik sakkortuumik uranimik piiaaniarnermut akerliunertik suaarutigaat. Piffissaq sioqqullugu Kim Kielsen Inatsisartunut qinersititsivoq.
- 6. april 2021: Qinersinermi Inuit Ataqatigiit ajugaapput. Ulloq taanna aamma kommunemut qinersisoqarpoq, Kujataanilu Siumup borgmesteriutitaa Stine Egede (IA) taarserneqarluni.
