Tuluit inatsisartuinut ilaasortat nunatsinnut tunissutissaqarlutik Nuummiittut
Kalaallit Nunaannut tapersersuinermik takutitsisoqaqattaaginnaavippoq.
Tuluit Nunaanni inatsisartunut ilaasortat sisamat illoqarfiit pingaarnersaannut sapaatip akunnerani matumani tikeraarput.
Taakkulu tunissutissanik marlunnik immikkut illuinnartunik nassataqarput: kalaallit kipparissortuui siulliit, Skotlandimi kipparissortuunik nalunaarsuinermi pisortatigoortumik nalunaarsorneqarsimasut akuerineqarsimasullu.
Erfalasutsinnut Kalaallit Nunaatalu naasuanut Niviarsiamut ataqqinneq pillugu Skotlandimiut kipparissortuuinik aappalaartunik, qaqortunik aappaluttumillu qaamasumik qalipaasersukkat meqqunik sanaat.
Taakku ersoqatiginninnermut takussutissatut takorluugaapput, taakkulu nunarsuarmi angutip pissaaneqarnerpaap Kalaallit Nunaata oqartussaassuseqarneranut sioorasaarinerani Tuluit Nunaata kalaallit ikinngutitik ataatsimooqatigerusukkaat takutissavaat.
- Ersoqatiginninnermik, tamakkiisumik tapersersuinermik aamma nunat tamalaat inatsisaannik aamma kalaallit inuiaqatigiit namminneq aalajangiisinnaatitaanerannik upperinninnermik takutitsiartorluta maaniippugut, Skotlandimit inatsisartunut ilaasortaq, Brendan O’Hara KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.
Kalaallit Nunaannut tunngasunut peqatigiiffik
Tuluit inatsisartuini ilaasortat sisamat tuluit inatsisartuini pisortatigoortuunngitsumik Kalaallit Nunaannut tunngasut politikkikkut peqatigiiffigaat taannalu 2020-mi pilersinneqarpoq, tassani Kalaallit Nunaata Tuluit Nunaatalu akornanni atassuteqarnermut nukittorsaanissaq siunertarineqarpoq.
Peqatigiiffik Tuluit Inatsisartuisa siulliannit aappaanniillu ilaasortanit 30-t missaannit ilaasortaaffigineqarpoq. Nunatsinnut angalanermi konservativenit aamma Labourimit aamma Skotlandimit nationalpartimit kiisalu Plaid Cymrumit inatsisartunut ilaasortat ilaatigut peqataapput.
O’Hara peqatigiiffimmik pilersitsisuullunilu siulittaasuuvoq. Taassuma nunatsinnut tikeraarluni nuna alutorilluinnarpaa, inatsisartunilu eqimattamik niuernermik, aalisarnermik, kulturikkullu avitseqatigiiffiusartussamik pilersitsinissi aalajangerpaa.
Taassumali tikeraaqqinnissani tulliuttoq nunatta USA-mit – præsidentimit silaqarpianngitsumik taasaminik tiguarniarneqarluni siorasaarneqarnerata nalaani pinissaa takorloorsimanngilluinnarpaa.
Peqatigiiffiup Inuussutissanut, Aatsitassanut, Nukissiuutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen Zoomikkut saqqummiussinissamut qaammatip siuliani qaaqqussuteqarfigaa.
Taannali nammineq suliniuteqarluni “Naamik, uanga Westminsterimut tikeraassavassi,”-mik akissuteqartoq, O’Harap oqaatigaa.
- Nuanneqaaq. Ini ulikkaavillugu, O’Hara taassuma Tuluit Nunaannut sapaatit akunnerisa pingasut matuma siorna tikeraarnera pillugu oqarpoq.
- Pikkorilluinnarpoq. Oqaloqatiginnillaqqippoq politikerilu pikkorilluinnarpoq. Ini angakkuarpaa.
Inatsisartut eqimattat Kalaallit Nunaannut tikeraarnissartik qangali kissaatigisaraat, USA-llu præsidentiata, Donald Trumpip januaarimi oqaaseqaqqinnerata kingorna aalajangerput, tassalu angalanissamut bilitsinik inniminniillutik.
Tamannalu tunngavigalugu maanna Nuummiillutik pissutsit qanimut paasiniaaffigaat.
- Susoqarnera kalaallillu qanoq isumaqarnerat paasiniarlugu maaniippugut […] Kalaallinit tamanna tusarusupparput. Inatsisartuni illuatungiliullutik ataatsimoorlutik Trumpip qanoq iliuusaa ilisimasanullu qanoq iliuuseqarnera kamaatigalugulu pakatsissutigaat, tuluit inatsisartuini konservativinit ilaasortaq, Alicia Kearns oqarpoq.
- Kalaallinut una aqqutigalugu ikiuussinnaanissarput qulakkeerusupparput. Tuluit inatsisartuinit naalakkersuisuiniillu pitsaanerusumik allanit iliuuseqartoqarsinnaanngilaq, tassami uagut USA-mut atassuteqarnermut immikkut ittuuvoq.
- Unammillersinnaavugut isornartorsiorsinnaallugillu. Tamanna ajortoq oqaatigisinnaavarput. Taamaammat Kalaallit Nunaata uagutsinnit qanoq pisariaqartitsinera qanorlu ikiuutaasinnaanerput paasinissaa pingaaruteqarpoq.
Pilersaaruteqaaluttut
Inatsisartut sisamat tikeraarnerminni Inatsisartunut naalakkersuisunullu kipparissortuunik tunissuteqarput.
Inatsisartut siulittaasuat, Kim Kielsen kipparissortuumik ataatsimik tunineqartoq nunanut allanut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt kiisalu Inatsisartuni ilaasortat allat peqatigalugit ataasinngornermi ataatsimeeqatigaat.
Tikeraat naalakkersuisunut kipparissortuup aappaa marlunngornermi tunniuppaat, tassanilu Nathanielsen aamma Sulisitsisunit aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sinniisut ilaatigut ataatsimeeqatigaat.
Tikeraarneranni pilersaarut Nunatta Katersugaasivianut pulaarnermik aamma naalakkersuisut siulittaasorisimasaannik Kuupik Kleistimik nereqateqarnermik aamma ilaqarpoq.
Kommuneqarfik Sermersuup nunami inissisimanera silallu pissusiata allanngoriartornerata kinguneri pillugit pingasunngornermi saqqummiisoqarpoq – naalakkersuisullu siulittaasorisimasaanik allamik, tassa Aleqa Hammondimik aamma nereqatiginnittoqarluni.
Nukimmik ersoqatigiinnermillu takutitsineq
Maannakkut qanoq iliuuseqarnerat pingaaruteqarpoq, inatsisartut oqarput. Taama iliornikkut “ilungersuatitsisut" akerlilerneqassallutik.
Nukimmik takutitsineq ilungersuatitsisunit paasineqarsinnaasutuaasut, assigiimmik oqaatigaat.
Amerikamiut naalakkersuisuisa Europap ataatsimoornissaa – aamma Kalaallit Nunaannut atatillugu iliuuseqaraluarunik kinguneqartitsisoqarnissaa naatsorsuutigisimanngikkaat O’Hara isumaqarpoq. Taassuma præsidentip sammivigisaminik Davosimi qaammatip siuliani allannguinera innersuussutigaa.
Pissutsilli suli ilungersunarput.
- Ilungersuatitsisut nukimmut qisuariartarput. Nukimmik takutitsivugut. Killissap anguneqarnera maanna ajornartorsiutaavoq. Tulliani annerusumik iliuuseqassaagut, Kearns oqarpoq.
- Sakkortuseqqissappat ingerlaqqinnissatsinnik qanoq qulakkeerissanersugut apeqqutaavoq.
Pisussat ernumanartut arlallit taakku oqaatigaat. Walesimit inatsisartup, Liz Saville Robertsip oqarnera naapertorlugu Trump Kalaallit Nunaannut “angisuumik kusanartumillu” tunniussaqartariaqartutut tatisimaneqartutut misigilersinnaavoq. O’Harap præsidentip 80-iliinissaa, USA-p ukiunik 250-inngortorsiornissaa, aamma qinigaaffiup qiterpaarnerani novembarimi qinersisoqartussaavoq.
- Naammagittaallunilu eqqarsarluarsinnaanngilaq, O’Hara oqarpoq – taakku ataatsimoortillugit navianarput.
Minnerunngitsumik taakku kalaallinut innuttaasunut oqariariartuutaat ersarilluinnarpoq:
- Naalakkersuisut inuttaasut pillugit suliaqartut ataatsimoorluartullu naapippagut. Nunani tamalaani inuiaqatigiit tunussinniipput, sapinngisaminnillu tapersersuerusupput. Meeqqat ilaqutariillu ersisut tusarlugu aliatsannarpoq. KIsianni Kalaallit Nunaat angerlarsimaffigaarsi. Tamakkiisumik tapersersuillutalu ersoqataanerput takutiinnarsinnaavarput, Kearns oqarpoq.
Tamatuma saniatigut pissutsit Danmarkip naalakkersuisuinut allanngorfiunerarpai.
- Nunarsuarmit tamarmit Kalaallit Nunaannut tapersersuisoqarnera eqqarsaatigisariaqarpaat. Tamanna Kalaallit Nunaannut – kalaallit kissaataasut – ataqqinnittumik tapersersuisumillu – atassuteqarnissaannut qulakkeerinissamut periarfissaavoq. Periarfissaq atorluanngikkunikku ugguutigissavaat.
Siulittaasup O’Harap Tuluit Nunaanniit tapersersuineq Kalaallit Nunaannut qanorluunniit pisoqaraluarpat atuutissasoq naggasiutitut erseqqissaatigaa.
- Nunarsuarmi tapersersorneqarassi ilisimassavarsi. Tapersersuineq tamanna tammarnavianngilaq.
Qungujulallunilu, nangippoq:
- Immaqa uagut Skotlandimiut kalaallit kipparissortuuinik atugaqarluta (USA-mi aaqq.) nunarsuarmi pissartanngorniunnermut peqataajartussaagut.
