Takornariartitsinermut inatsisissaq: Takornariartitsivinnut kalaallit piginnittuunissaannik piumasaqaatikinnerulersoq
Takornariat nunatsinnukartut maani innuttaasunit aningaasatigut iluanaarutaanerusalissapput.
Tamanna takornariartitsinermut inatsimmi nutaami siunertaavoq, inatsisissatullu siunnersuut Inatsisartuni politikerinit ukiakkut ataatsimiinnermi eqqartorneqarpoq.
Suliffeqarfiilli kalaallinit pigineqarnissaannik piumasaqaat naalakkersuisut maanna sakkukillisippaat.
Nunatsinni takornariartitsinermik suliffeqarfinni kalaallit innuttaasut 66,6 procentimik siunissami piginneqataassuseqartassasut, takornartitsinermut inatsimmi siunnersuutaaqqaarpoq.
Piginneqataassuseqarnissarli 51 procentimut maanna appartinneqarpoq.
Innuttaasoq nunatsinni minnerpaamik ukiuni tallimani aalajangersimasumik najugaqarsimassaaq, suliffeqarfillu pisortanut amerlanerpaamik 100.000 koruuninik akiitsoqarsinnaatitaavoq.
Inuit nunatsinni najugallit takornariaqartitsinermi sunniuteqarnerulerlutik suliffeqarfinnut nunanit allaneersunut unammillersinnaanerulernissaat qulakkeerniarneqartoq, siunnersuummut nassuiaatini allaqqavoq.
Taama piumasaqaateqarnikkut nunanit allaneersut suliffeqarfiit suliffeqarfimminnut atasumik nunatsinni pilersitsiniarnissaat aamma ajornarnerulissaaq.
- Ilutigisaanilli pisariaqarsinnaavoq avataaniit aningaasaliissuteqartoqarsinnaanissaa. Aalajangersakkakkut isiginiagassat illugiit illuanut “uppinnaveersaartoqarpoq”, inatsisissatut siunnersuummi siullermi taama allaqqasoqarpoq.
Piginneqataassuteqarnissamik piumasaqaat isumaqatigiinngissutaaqisoq
Piginneqataassuteqarnissamik siunnersuummi siullermi piumasaqaateqarneq assigiinngitsunik isummerfigineqarpoq.
Takornariat amerliartuaarnerat nunatsinni takornariartitsinermik sulialinnut iluaqutaalertariaqalersoq, takornariaqarnermik ingerlatsisut arlallit tusarniaanermit akissuminni uparuarpaat.
Takornariartitsinermillu suliffeqarfiit pingajorarterutaannik kalaallit piginneqataassuteqarnissaannik siunnersuut, Visit Greenlandip taperserpaa.
- Taama akuersissuteqarneq nunatsinni sulisunut siuarsaataallunilu suliffeqarfiit aningaasaqarnerannut innarliissanngilaq, aamma nunanit allaneersunut suliffeqarfinnut ajornarnerulersinnaassaaq imaluunniit suliffeqarfinnut aningaasarliortunut iluaqutaassanani, takornariaqarnermik suliffeqarfik taama akissuteqarpoq.
Takornarialerinermik suliffeqarfissuit Danmarkimeersuunerusut nunatsinni sullissinerat pissutigalugu takornariartitsinermik suliaqalerniarneq ajornakusoortoq, Visit Greenland allallu takornariartitsisartorpaaluit isumaqarput.
Grønlandsbankenili aamma Sulisitsisut oqallinnermi allatut isummertut ilaagaat.
Takornariartitsinermik suliffeqarfinni kalaallit 66,6 procentimik piginneqataassuteqarnissaannik piumasaqaat, nunanit allaneersut aningaasaliinissaannut ajornakusoortitsilissasoq, taamalu takornariaqarnerup ineriartorneranik unikaallatitsissasoq, taakku tusarniaanermut akissumminni uparuarpaat.
- Nunarsuaq tamarmi takornariaqarfiuvoq, nunallu killeqarfii akimorlugit suleqateqarluarnissaq pisariaqarpoq, Sulisitsisut tusarniummut akissumminni allapput.
Naalakkersuisullu kalaallit piginneqataassuteqarnissaannik piumasaqaateqarunnaassasut, taakku innersuussipput.
Kalaallillu takoriartitsinermik suliffeqarfinni pingajorarterummik pigineqataassuteqartarnissaannik piumasaqaat takornariaqarnermik ineriartortitsinavianngitsoq, Grønlandsbanken uparuaavoq.
- Avataaniit aningaasaliisoqanngippat takornarialerisullu nunaqavissunik suleqateqanngippata aamma aningaasat ilisimasallu nunanit allaneersut pinngippata, pisarialimmik ineriartortitsinissaq tamakkiisumik pinngitsuussaaq, aningaaserivik tusarniaanermi akissummini allappoq.
Takornariaqarnerulerup nunatta karsianut iluanaarutaajartuaalernissaa ilimagineqarpoq, mittarfissualiornermilu aningaasartuutinut akilersuinermut aamma iluaqutaassangatinneqarluni.
Takornariartitsinermilli suliffeqarfinnik piginneqataassuteqarnerit killilersorneqassappata tamaattoqassanngilaq.
- Takornariaqarneq malunnaatilimmik ineriartortinneqassanngippat, maannalu aningaasarsiornerinnaq aallaavigalugu mittarfissualiornermi aningaasartuutit akilersorneqassappata inuiaqatigiinnut tamanut sunniuteqarnerlussinnaassaaq, tusarniaanermi akissummi allaqqavoq.
Isornartorsiut naalakkersuisup iliuuseqarfigigaa
Taannalu isornartorsiut inuussutissarsiornermut, niuernermut, aatsitassanut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisup, Naaja Nathanielsenip (IA), iliuuseqarfigaa.
Kalaallimmi piginneqataassuteqarnissaannik piumasaqaat 51 procentimut appartinneqartoq, inatsisissatut siunnersuummi aggustip 15-ianeersumi allaqqavoq.
Taamaaliornikkut takornariartitsinermik suliffeqarfiit piginneqatigiiffiit annersaasa kalaallinit suli aqunneqarnissaat qulakkeerneqarsinnaassasoq, Naaja H. Nathanielsen allappoq.
- Najukkami aallaaveqarnissaanik inatsisitigut erseqqarissumik piumasaqaataasoq, innuttaasut inuussutissarsiummut tapersersuinissaasa qulakkeerneqarnissaannut tapertaassaaq. Takornarialerinermi najukkami ingerlatsisut akuutinneqannginnerinik aallaaveqartumik nunami, nunallu avataani akerliliissutinik qaammatini makkunani ataasiinnanngitsumik assersuutissaqarpoq, inatsisissatut siunnersuummut nassuiaammi allaqqavoq.
Aammattaaq takornariartitsinermik suliffeqarfiit nunanit allanit aningaasaliiffigineqarsinnaanerat suli periarfissaassaaq.
Inatsisissatut siunnersuut nutaaq Inatsisartut novembarip 15-iani aappasaanik oqaluuserissavaat.