Tage Godhavnimi isattartittarnikuuvoq: Allat assigalugit taarsiivigineqassaanga

Tage Siegstad, 1963-imit ukiuni arfinilinni, Danmarkimi Sjællandip avannaani, nukappiaqqat atuarfianni angerlarsimaffiutigisumi, Godhavnimi atuarpoq.

Tamanna tamanut ukiorpassuarni oqaatiginikuunngilaa.

Godhavnimi atuarnikut ilaat, utoqqatserfigineqarlutillu aningaasannannikuummata, taamannak pineqarusulluni maanna ujartuivoq.

AAMMA ATUARUK Meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqarsimasuni 17-it taarsiiffigineqassasut

Tage Siegstad, Aasianni 1953-imi inunngorpoq. Meeqqat atuarfianni atuarnissaminut eqiasuttorujussuusimalluni oqarpoq.

Atuanngikulavallaaqimmallu Aasianni skolehjemmimut, ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut, inissinneqarpoq.

- Skolehjemmemi najugaqavittussaagaluarlunga angajoqqaannut angerlartarama, angerlartoortarama imannak. Taava akuerineqanngimmat angerlartarnera taamaalilluni Danmarkimut aallartitaanikuuvunga. Naatsorsuutiginngisannillu skolehjemmimut Godhavnimut inissineqarlunga, ajorluinnartumut, Tage Siegstad KNR-imut oqarpoq.

Tage Siegstad taamani qulinik ukioqarpoq, Danmarkimilu sumukarnersoq paasitinneqanngilaq.

AAMMA ATUARUK Godhavnimi najugaqarsimasut 28-t eqqartuussivilersuussiniartut

Angerlarsimaffittaaminut tikeqqaarnini, Danmarkimiinnermini ajornerpaanerarpaa.

- Immikkut ineqassasoriniarlunga sinittarfeqatissakka, 50-60-it missaanniittut nukappiaqqat. Immikkullu inissinneqarlunga igalaap saanut, unnullu taanna silarluttupilussuanngorami, siallersupilussuulluni kallertorsuanngorami, meeraalluni Danmarkimut tikeqqaarluni taamannak takoqqaarluni tikeqqaajulluni assorujuk tupannarlunilu avaanngunarpoq, Tage Siegstad oqarpoq.

Kalaaliaraq Danmarkimukarami danskit oqaasiinik ataatsimilluunniit paasisinnaanngilaq. Danskisut ilikkajannginnini pissutigalugu ilinniartitsisumi ilaannit sakkortuumik annersarneqartarluni, tamakkulu ulluinnarsiutaasut eqqaamasaminik oqaluttuarpoq.

- Paasinnissinnaajunnaaragatta siutitsigut tiguneqarluta nuttunneqarluta, oqalullutik, aajukua kingorna paasisalikkatsinnik, siutitinukua tusaassutisiassatut sanaat. Tassa soorlu tamakku, isattartinnerit paasinnineq ajulerlunga.

Pisimasut qitornaminut nuliaminnullu 2015-p tungaanut isertuuppai. Maannakkullu aatsaat avammut oqaluttuaralugit.

AAMMA ATUARUK Nukappiaqqanut Godhavnimiissimasunut utoqqatserpoq

Danskit nukappiaqqat Godhavnimiissimasut ilaat, ministeriunermit Mette Frederiksenimit, 2019-imi aggutsip 13-ianni utoqqatserfigineqarlutillu aningaasanik, tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarput.

Tage Siegstad, Godhavnimiissimanerminik pappilissanik uppernarsaatinik peqanngilaq. Taakkorpiaallu atuarfigisimasaminut maanna noqqaassutigai. Pissarsiarigunigillu eqqartuussissuserisumik ikiorteqarluni anguniagaqarpoq.

- Isumaqarpunga taakkua taarsiiffigitinneqarnikuusut Godhavnsdrengeni uannit sivikinnerusumik tassaniinnikuusut ilaatigut taarsiiffigitinnikuupput, taakkunatuulli utoqqatserfigineqarlunga taarsiiffigineqarnissara kissaatigaara. Immikkoortinneqassanginnama, Tage Siegstad oqarpoq.

Tage Siegstadip ajakkuni Danmarkimi najugallit taamani ornittaramigit kalaallit oqaasii puigunngilai. Taanna 1970-kkut aallartinnerannit ullumikkumut piniartuuvoq, Ilulissanilu ullumi najugaqarpoq.