Sukkortut sivikitsumik sakkortuumillu timigissarneq iluaqutigisinnaavaat
Aarhusip Universitetiani misissuinerup takutippaa, inuit misissuiffigineqartut timaasa sapaatit-akunneri arfineq-pingasut ingerlanerini sukku arrortikkuminarnerulersikkaat aammalu naamikkut orsukinnerulersut cellillu aqajaqqup salequtaani insuliniliortut pitsaanerulersartut. Nittartagaq videnskab.dk taama allaaserisaqarpoq.
- Sukkornermik nappaateqarnermi ajornartorsiutaasunut tamanut annertuumik sunniuteqarnera paasivarput.
- Timigissariaatsimik inuit ingerlakkusutaannik misissuinerit siullersaraat, ilisimatusarnermi lektori ph.d. Per Bendix Jeppesen Aarhus Universitetimi Institut for Klinisk Medicinimeersoq nittartakkamut taama oqarpoq.
Aamma atuaruk Kalaallit sukkornermik diabetes 2-mik eqqorneqakulanerusut
Naamikkut sanigungaatsiartut
Miissuiffigineqartut quliusut 56-it 58-illu akornanni ukioqarput, pualavallaarlutik timigissanngisaannartuullutillu. Inuillu 13-it assersuuffigisassatut misissuiffigineqartut aamma pualasuujupput sukkornermilli nappaateqaratik.
Timigissartarfimmi annikitsumik sungiusarlutik kissasseqqaarput, taavalu minutsimi ataatsimi sukkasuumik sikkilertinneqariarlutik minutsimi ataatsimi qasuersaarlutik. Quleriarlutik taamaaliorput, naggataatigullu arriitsunnguamik nillorsaatigalutik sikkilertinneqarlutik. Taamaaliornermikkullu naamik orsua agguaqatigiissillugu 18 procentimik minnerulersippaat, tassalu misissuiffigineqartup ataatsip naavisa orsuat 1,6 kiilumik minnerulerluni. Sapaatit-akunneranut pingasoriarlutik nalunaaquttap-akunnerata affaa sikkili timigissaat atortarpaat.
Sukkornermik nappaatillit sukku allatuulli arrortissinnaaneq-ajorpaat, timigissariaaserli sivikitsoq sakkortoorli atorlugu timaat insulinimik sukkumik arrortitsisartumik annertunerusumik pilersitsisinnaalerpoq.
Tamatuma saniatigut misissuiffigineqartut aamma aavisa naqitsinerat annikillivoq puaasalu sulisinnaassusiat aamma pitsaanerulerluni.
AAMMA ATUARUK Timigissarneq peqqinnissarlu pillugit quppersagaq nutaaq
Annikikkaluarluni iluaqutaavoq
Timigissartarnerup sukkornermik nappaatillit inuunerannik pitsaanerulersitsisartoq nutaarsiassaanngikkaluarpoq. Nutaartaali tassaavoq sivikitsuinnarmik timigissarneq pisariaqarmat, sakkortuumilli ingerlanneqartariaqarluni. Tamannalu kikkut tamarmik sapinngilaat.
- Tupaallannarnerpaaq tassaavoq misissuinermi peqataasut missuinerup ingerlanneqarnerani tamatigut takkuttarmata. Misissuineq manna atorlugu inuit sukkornermik nappaatillit timigissartalernissaannut isumassarsianik pissarsiffigineqarsinnaavoq, Rigshospitalimi Center for Aktiv Sundhedimi ph.d. aamma postdoc, Mathias Reid-Larsen, taama oqarpoq.
Taamaammat sukkornermik nappaat iliuuseqarfigerusukkaanni sikkilimik timigissaammik pissarsinissaq isumassarsiatsialaassaaq.
