Kalaallit sukkornermik diabetes 2-mik eqqorneqakulanerusut

Kalaallit sukkornermik diabetes-2-mik inuiannut allanut naleqqiullugit eqqorneqakulanerusut, ilisimatuut nunanit tamalaaneersut, Syddansk Universitetimi ilisimatusartut taakkununnga ilaallutik, ilisimatusarsimanerminni inerniliuppaat. Atuagassiaq Dagens Medicin ullumi taama allaaserisaqarpoq.
oktobarip 10-at 2014 07:54
Nutserisoq Mads Lynge

Kalaallit nunani killerni najugalinnut naleqqiullugu sukkornermik diabetes-2-mik nappaateqalersinnaanissaat quleriaammik anneruvoq. Ilalisaat geni, kinguaariinni timikkut kingornussisarnermut aqutsisoq TBC1D4 matumani pissutaavoq, tassami kalaallit 17 procentiisa geni taanna pigigamikku. Allaat genimik taassuminnga assigiinngitsunik marlunnik peqarluta, ilisimatuut oqarput.


Nerisat kinguaariit amerlanngitsut ingerlaneranni allanngoriartornerat pissutaagunarpoq ilisimatuut oqaatigaat.

 

Genimik taassuminnga peqartut nukiisa sukkumik tigusisinnaassusaat annikinnerusarpoq, taamalu diabetes-2-mik nappaateqalernissamut qaninnerusarlutik. Kalaallit Nunaanni sukkortut 15 procentiisa missaat genimik taassuminnga peqarnernertik pissutigalugu sukkortuusut eqqoriarneqarpoq, inuillu tallimaagaangata sisamat suli 50-iliitinnatik sukkornermik nappaateqalersartut.

 

Marit Eika Jørgensen, Syddansk Universitetimi Arktisk Medicinimi professori, suliniummik ataqatigiissaarisuuvoq. Nunatsinni innuttaasut diabetes-2-mut misissorneqartariaqartut taanna isumaqarpoq, nakorsaatinillu isumaginnittoqartariaqarnerarlugu.