Stine Egede: Borgmesteriunissaq toqqarlugu Inatsisartuniinnissaq qininngilara
Inuit Ataqatigiit Kommune Kujallermi qinigaalluarput – taamaalilluni Siumup borgmesteriutitaa Kiista P. Isaksen borgmesterip allaffianiikkunnaartussanngorluni.
Inuit Ataqatigiinniillu Stine Egede borgmesterinngortussaarpasippoq. Taanna 410-nit taaguunneqarpoq – tamanillu taaguunneqarnerpaalluni.
- Sapaatit akunneri ingerlasut pissanganarsimapput. Aamma sakkortupput. Maannali aallartissaagut, Stine Egede KNR-imut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kommune Kujalleq IA-meersumik borgmesterertaalerunartoq
Borgmesterinngussavit?
- Inuit Ataqatigiinni taaguunneqarnerpaap borgmesterinngornissaa aalajangernikuuarput. Taamaammat uangaasussaarpasippoq.
Kuannersuarni suliniut pillugu paasissutissat piviusut:
- Kuannersuit Narsap kilometerinik 7,5-inik ungasitsigisumi avannarpasissortaaniippoq.
- Aatsitassarsiorfik asimi 700 meterinik qutsitsigisumiipppoq.
- Greenland Minerals aatsitassarsiornissamut akuerineqassanersoq - qaqugu tamanna pissanersoq ilisimaneqanngilaq.
- Greenland Mineralsip aatsitassarsiorfk ukiuni 37-ni piiaaffiginiarpaa.
- Aatsitassarsiorfiup piiaaffigineqarnerani nunaqavissunik 328-nik suliffissaqartitsisoqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik qaqutigoortunik ilaatigut uranimik thoriumimillu saffiugassaqarpoq.
- Aatsitassarsiorfik saffiugassiassamik ukiumut millionit tonsit pingasut missaannik piiaaffiusassaaq.
- Ukiuni 37-ni aatsitassarsiornermit sinnikut 111 millionit tonsiussapput qaarsorlu (qaarsumit piiarneqartumit sinnikut ) 111 millionit tonsiussalluni.
Tusarfik: Pinngortitaleriffik aamma Nationalt Center for Miljø og Energi, IPN-iliaq.
Qineqqusaarninni suna iluatsippa?
- Gruppimi ataatsimoornikuuvugut. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit 20-t missaanniittut qinigassanngortipput. Ataatsimoorluarpugulli – sunalu anguniarnerlugu isumaqatigiissutiginikuuarput. Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniummut atatillugu ersarissumik oqariartuuteqarpugut. Kuannersuit ammarneqassanngilaq – taamalu isumaqarnerput allanngortinnavianngilarput.
Siumup aatsitassarsiornissamik suliniutip maanna tusarniaassutigineqartup naammassineqarnissaa qineqqusaarutigaa. IA-lli australiamiut aatsitassarsiutileqatigiiffiata, Greenland Mineralsip Kuannersuarni ammasumi aatsitassarsiorfimmit aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissaa akuersissutigerusunngilaa.
Aatsitassat qaqutigoortut assersuutigalugu oqarasuaatini angallattakkani anorisaatinilu atorneqartarput. Suliniummili uranimik piiaanissaq ilaammat tamanna isumaqatigiinngissutaavoq.
Suliniut maanna tamanut juunip ulluisa aallaqqaataata tungaanut tusarniaassutigineqarpoq.
AAMMA ATUARUK IA borgmesteriutitaqarnerulersut
Stine Egedemullu Kommune Kujallermi politikkimik ingerlatsinissaq aamma ippassaq qinigaaffimminit tassa Inatsisartuniinnissamit pingaarneruvoq. Taamaammat nunatsinni Inatsisartuni atuuffissamit sulinngiffeqarniarpoq.
- Aallaqqaataaniilli oqaatigivara borgmesterinngoraanni Inatsiartunullu qinigaagaanni taava marlunnik atuuffeqartoqarsinnaanngilaq. Aalajangiisoqartariaqarpoq. Uangalu borgmesterinngornissaq maanna qinerpara.
Siumup borgmesteriutitaa qinigaalluanngitsoq
Kiisa P. Isaksen kommunimut qinersinermi 186-init taaguunneqarpoq. Tamanna 2017-imi qinersinermut sanilliullugu kinguariarnerungaatsiarpoq, taamani 456-init taaguunneqarpoq.
Inuit Ataqatigiit nunatta kujataani Siumut qinersiuartarsimasut taaguussisarnerisat affaat sinnerlugit taaguunneqarpoq.
Innuttaasut affaat sinnerlugit kommunimut marlunngornermi qinersisoqannginnerani Siumumut tapersiinikuugaluarput, innuttaasulli 50,9 procentii Inuit Ataqatigiinnut maanna tapersiipput.
Tamatuma saniatigut Siumut 15 procentpointimik kinguariarput innuttaasullu 40 procentiinik taperserneqarneranik inerneqarluni.
Inuit Ataqatigiit Narsami Kuannersuarni aatsitassarsiornissamut suliniuteqarnermi qitiusumi siuariarnerungaatsiarpoq.
