Amazonasimi kiattup orpippassuini orpiit piiarneqartut aatsaat taama amerlatigisut
Brasiliami Amazonasimi kiattup orpippassuini orpiit ukioq manna piiarneqartut, ukiut aqqaneq-marluk ingerlaneranni aatsaat taama amerlatigipput.
Brasiliap avataarsualiartitsisarfiata, Inpep, qaammataasat atorlugit orpippassuarnik nakkutilliisup paasissutissaataasa tamanna takutippaa.
AAMMA ATUARUK Præsidenti Amazonasimi naggueqatigiinnik nungusaaniartutut pasillerneqartoq
Brasiliami orpippassuit 11.000 kvadratkilometerit sinnerlugit ukioq manna aggustimut qaammatini aqqaneq-marlunni piiarneqarsimapput. Tassa Fynip, Sjællandip Lollandillu annertussusaatut piiarneqarsimapput.
Ukiup siulianiut naleqqiullugu 9,5 procentinik tamanna annertuneruvoq.
Amazonasimi orpippassuit silap pissusianut pingaaruteqarput, CO2-mimmi silaannarmit ilanngartuisarmata. Orpippassuilli piiarneqaraangamik ikuallanneqaraangamilluunniit CO2-mik aniatitsineq annertunerulersarluni.
Amazonasimi orpippassuit piiarneqannginnissaannut Brasiliap præsidentiata Jair Bolsonarop iliuuseqarpallaannginnera avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit isornartorsiorpaat.
AAMMA ATUARUK Amazonasimi orpippassuit ukiut aqqanillit ingerlaneranni aatsaat taama piiarneqarsimatigaat
Bolsonaro 2019-imi januaarimi præsidentinngormalli Amazonasimi orpippassuit piiarneqanngikkunik ikuallanneqartarnerat annertuseriaannarsimavoq. Bolsonaro silap pissusiata allanngoriartornera qularutigaa.
Taassuma naalakkersuisoqataasalu avatangiisinik illersuiniaqatigiiffinnut aningaasaliissutit ilanngartuiffigisimavaat.
