Silap pissusianut politikkimut tunngatillugu allattorsimaffimmi Danmark kinguussaagaluttualersoq
Danmark, nuna tamakkerlugu silap pissusianut tunngatillugu suliniutit pillugit nunarsuaq tamakkerlugu allattorsimaffimmi sallersaasut ilaanniissinnarluni ukioq manna normu 13-itut inissisimalerpoq.
Tamanna allattorsimaffimmi "Climate Change Performance Index 2017"-imi, Naalagaaffiit Peqatigiit COP22-mik taasamik silap pissusia pillugu Marokkomi Marrakeshimi ataatsimeersuartitsilerpata saqqummiunneqartussami atuarneqarsinnaavoq.
Allattorsimaffik Tysklandimi avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffimmit arlaannaanulluunniit attuumanngitsumit Germanwatchimit, Climate Action Network Europe, nunani 30-ni avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiit suleqatigiiffigisaat suleqatigalugu suliarineqarpoq. "Nunani tamalaani silap pissusia pillugu politikkimut tunngatillugu malinnaasinnaatitsinerulernissaq" tassannga siunertarineqarpoq.
Danmarkip siuttut akornanniikkunnaarneranut Venstrep naalakkersuisuutitaata silap pissusia pillugu politikkiat pissutaasoq, Germanwatchimeersup Jan Burckip, nalunaarusiamik suliarinnittut pingaarnersaata, tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigaa.
- Danmarkip politikkimigut nunarsuup silaannaata kissatsikkiartornerata 1,5-2 gradinut killilersimaarnissaanik anguniakkap angunissaa qanittuararsuugaluarpaa. Naalakkersuisulli 2015-imi nikinnerisa kingorna taamattoqarunnaarpoq. Danmark suli salliit ilaanniikkaluarluni iliuuserisai naammanngillat, Jan Burck oqarpoq.
Nalunaarusiortut allattorsimaffimmi siulliit pingasut imaqartinngilaat, nunammi arlaannaalluunniit taamatut inissisimanissaminnut naammattumik iliuuseqarsimanngillat, taama nassuiaapput. Frankrig normu 4-tut inissisimavoq.
Nunat EU-mut ilaasortaasut allat, ilaatigut Sverige, Tyskland aamma Storbritannia allattorsimaffimmi aamma kinguussaaratarsinnaapput. Nunat 58-it allattorsimaffimmiipput, taakkulu nunarsuaq tamakkerlugu CO2-mik aniatitsinerup 90 procentianik aniatitsisuullutik.
Tamanna nunat nukissiuutinik ataavartunik atuinerminnik annikillisaanerannik siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigulugu silap pissusianut tunngatillugu anguniagaasa nalornissutigineqarnerinik pissuteqarpoq.
Nunat EU-mut ilaasortaasut amerlasuut EU-p silap pissusiata nunarsuaq tamakkerlugu ilungersuutigineqarnerani qanga siuttuusimanera suli iluarusuutigigaat, Elif Gündüzyeli CAN Europemeersoq taama nassuiaavoq.
- EU-mi ineriartortitsineq nutaaq aallartinneqartussaavoq. 1,5 gradinik anguniagaq anguneqassappat nunat EU-mut ilaasortaasut ukioq 2030 nallertinnagu aamarsuarnik atuiffiujunnaartussaapput, tamannali soorlu pinngitsoortussanngortoq, Elif Gündüzyeli oqarpoq.
/ritzau/
