Naalakkersuisoq: Sikkilit innaallagiatortut inatsisitigut akuerisaassapput

Ilanngutassiat arlallit Facebookimilu oqallinnerup kingunerisaanik sikkilit innaallagiatortut nunatsinni inerteqqutaanngiinnartussaarpasulerput.

Allattoq Nicole Sander Bertelsen

oktobarip 24-at 2023 14:47

Nutserisoq Connie Fontain

Sikkilit innaallagiatortut inerteqqutaasut politiit oktobarip aallartinnerani nalunaarutigereeraallu inoqutinut attaveqaqatigiiffitsigut oqallittoqangaatsialerpoq.

Tamanna pissutigalugu Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen suliamik misissuivoq.

Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoqarfik tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiivoq.

Hans Peter Poulsen danskit angallannermut naalakkersuisuannut allagaqarluni sikkilit innaallagiatortut Danmarkimi malittarisassat assigalugit inatsisitigut akuerisaalersinneqarnissaat qinnutigaa.

- Naalakkersuisut teknologiikkut ineriartornermut, ukiut makkua qamutinik nutaanerusunik saqqummiiviusartumut, soqutiginnillutik malinnaapput. Taakkua ilai Kalaallit Nunaannut annertoorujussuarmik iluaqutaasinnaapput, allallu Kalaallit Nunaanni aqqusinernut naleqquttussaanatik. Aqqusinertigut angallannermut inatsisit innuttaasunut isumannaatsumik ineriartornermik atorluaanissamut periarfissiinissaat Naalakkersuisut sulissutigaat, Hans Peter Poulsen oqarpoq.

Nalunaarut 1970-ikkunneersoq

Malittarisassaq politiit nalunaaruteqarnerannik kinguneqartitsisoq sikkilinut innaallagiatortunut 1979-imi inerteqqutaasunut tunngavoq.

Nalunaarummi 'qamutit assakaasullit tukkaavimmik ingerlatillit […], motoorilersugaanngitsut' nunatsinni sikkilitut nassuiaatigineqartartut allassimavoq.

Aamma atuarukCykeli innaallagiatortoq immaqa inerteqqutaavoq

Tamannali Hans Peter Poulsenip maanna allanngortinniarpaa.

- Aqqusinertigut angallannermut suliassaqarfimmi ullutsinnut naleqquttunik Kalaallit Nunaanni inatsiseqarnissarput Naalakkersuisut pingaartittorujussuuaat. Taamaattumik Angallannermut ministerip ingerlaavartumik oqaloqatigisarnerani aqqusinertigut angallannermut inatsisit nutarterneqarnissaat pillugu oqaloqatigiittarneq aammalu pisariaqarpat kimigiisernissaq, ingerlatiinnassavara, Hans Peter Poulsen tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

PIUMASAQAATIT SUUPPAT?

Malittarisassat aqqusinerni, sumiiffinni sanaartorfigineqarsimasuni kiisalu assersuutigalugu pinngortitami pisuinnarnut aqqutissiani qimussillu aqqutaanni atuupput.

Knallertinut cykelinullu innaallagiartortunut piumasaqaatit ingerlatitsissutit aaqqissuussaanerat pillugu nalunaarummi nr. 141-mi 1979-imi atuutilersinneqartumiipput (udstyrsbekendtgørelsen).

Tassani allassimavoq knallertit – cykelit innaallagiartortut ilanngullugit:

- suussusaat Transportministeriamit akuerineqarsimassasut

- ingerlatitsissutip saani aqqusinermik minnerpaamik 30 meterinik saqqarsinnaasumik qaammartartoqassasoq

- ersarissumik tunuani aappaluttumik qaammartartoqassasoq aappaluttumillu qinngortartoqarluni, aqqusinermit naapertuuttumik portussusilerlugit ikkunneqarsimasunik ingerlatitsissutillu sapinngisamik tunuani saanilu qanittuaniissallutik

- ersarissumik tusaaneqarsinnaasumik ataatsimik nipilimmik siggartaateqassaaq sianeqarluniluunniit

- aquuteqassaaq assakaasulerfimmut saarlermut ikkulluarsimasumik aqukkuminartumillu

- ingerlanermut unissaateqassaaq qanorluunniit sukkassuseqaraluaraanni oqimaassuseqaraluaraannilu isumannaatsumik, sukkasuumik sunniutilimmillu unitsitsisinnaasumik. Ima Ingerlanermut unissaasigaassaaq, tunuani assakaasup unissaataa ingerlatitsissutip talerpiata tungaani tukkaavik atorlugu aqunneqarsinnaasumik saavanilu assakaasup unissaataa aquutip talerpiata tungaani assannut eqittarfik atorlugu aqunneqarsinnaalluni. Ingerlanermut unissaatit ingerlatitsissutip siuani aquanilu assigiimmik unitsitsisinnaassuseqassapput.

- Assakaasup ikkuffia ajorinngujuitsuilu qajannaatsumik illersorneqarsinnaasumillu ikkulluarneqarsimassapput. Assakaasup ikkuffia tamakkiisoq taasumaluunniit atortui ataasiakkaat napinermit nungullarnermiluunniit qasukkarsimassanngillat.

- Assakaasut tamarmik gummimik pullattakkanik slangeqassapput, assakaasut qalequtai gummiusut, assakaasup saarngi assakaasullu laajarii il.il. ajoqusersimassanngillat assakaasullu qalequtai gummiusut qaani ilusai tamarmik minnerpaamik 1 mm-inik itinersaqassallutik. Assakaasut tamarmik aamma serparnaveeqquteqassapput.

Allisiguk

Aqqusinertigut angallannermut aqutsisoqarfiup nalunaarummut allannguinissamut missinngersuut maanna sulissutiginiarpaa, taamaalilluni nunatsinni tamanut tusarniaasoqassalluni.

Tamatuma kingorna Aqqusinertigut angallannermut aqutsisoqarfiup aalajangiinnginnerani Naalakkersuisut siunnersuut aalajangiiffigissavaat.