Siulittaasut: Suleqatigiinnerulissaagut Issittumilu sakkulersunngunnissaq attallugu
Savalimmiut Lagmandiata Bárður á Steig Nielsenip nunatsinnut tikeraarnini naggaserlugu tusagassiortut ullumi naapippai.
Taassuma Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) peqatigalugu Hans Egedep illuani suut suleqatigiiffiginissaannik isumaqatigiissimanerlutik oqaluttuaraat.
Kalaallit Nunaata Savalimmiullu assigiinngitsutigut suleqatigiiffigisinnaasaat qulequttat sisamat qaqinneqarput.
AAMMA ATUARUK Lagmand nunatsinniittoq: Savalimmiut aarlerisaarinissamut radarimut akuersinissaat naatsorsuutigaara
Naalagaaffeqatigiit taakku marluk ataqatigiinnerisa pingaaruteqassussaat naqissuserneqarluni.
Suleqatigiiffigineqarsinnaasut sisamaat tassaapput aalisarneq, ilinniartitaaneq, pisortat allaffissornerini pitsanngorsaaneq sillimaniarnermullu tunngasut.
Aalisarneq isumaqatigiissut Savalimmiut nunattalu 1997-imi isumaqatigiissutaata nutarterneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq.
- Piffissaq 1997-imiit ullumimut ingerlalertornikooqimmat aalisarnerullu ineriartornerata aallaavigisaanik taama isumaqatigiippugut, Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede oqarpoq.
Savalimmiut imartaani nunatsinniit aalisartoqarsinnaaneranik, qanorlu aalisagassiisoqartarneranut isumaqatigiissutit nutarteriffiginissaat. Killormullu Savalimmiormiut nunatta imartaani, soorlu saarullinnik qaleralinnik saattuanillu pisassinneqartarneri isumaqatigiissut ilaatigut imaqartoq nutarternialersaarneqarpoq.
- Timitaleqqissaarlugu qanoq iliortoqarnissaanik inerniliinngikkaluarluta taassumap nutarterluni ingerlanneqarsinnaanissaanut siunnerfeqarnissamik isumaqatigiissuteqarpugut, Múte B. Egede oqarpoq.
Ilinniartitaaneq aamma suleqatigiiffiginiarneqarpoq. Assersuutigalugu imarsiornermi ilinniarfimmi savalimmiuniit qanoq ikiuisoqarsinnaanersoq misissorneqassaaq. Assersuutigalugu savalimmiormiunik ilinniartitsiartortoqarsinnaanngorlugu.
Pingajuattut nunatsinni allaffissornerujussuup annikillisarsinnaaneranut, Savalimmiuni allaffissornermi ingerlatseriaatsip isumataassarsiorfiginissaa siunertaalluni. Múte B. Egedep assersuutitut eqqaavaa, Savalimmiuni nunatsinnut sanilliullugu allaffissornerup taama initutiginngikkaluarluni ingerlalluarnera.
Lagmandip silaannakkut angallanneq nakkutigerusukkaa
Kingullertut illersornissaqarneq aamma suleqatigiiffigineqarniarpoq.
Ruslandip Ukrainimut tiguaanerata kingorna naalagaaffeqatigiit taakku marluk ataqatigiinnerisa pingaaruteqassussaat naalakkersuisut siulittaasuisa naqissuserpaat.
Issittumimi sakkulersorfiunnginnissaa taakku pingaartippaat. Sakkulersorfiunnginnerli taakkua marluullutik allatut isumaqartippaat.
1,5 milliardit koruuninik Issittumi nakkutilliinerunissamut aningaasaliineq
Folketingip illersornissaq pillugu isumaqatigiissutitaaq 2018-imi akueraa. Saniatigut 4,8 milliardit koruuninik Illersornissaqarfimmut 2023-p tungaanut aningaasaliinissaq isumaqatigiissutaavoq.
Partiit illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiortut sualummik Atlantikup Avannaani Issittumilu 2023-p tungaanut nakkutilliinerunissamut saniatigut 1,5 milliardit koruuninik 2019-imi aningaasaliipput.
Isumaqatigiissummut aningaasaliissutit 1,5 milliardit koruuniusut affaat - tassa 750 millionit koruunit - timmisartuaqqanik ungasianiit aquttakkanik nunatsinni nunami nakkutilliissutaasussanik marlunnik pisinermut ingerlatsinermullu atorneqassapput.
50 millionit koruunit Kangerlussuarmi sakkutuunngorniarfissamut atorneqassapput.
390 millionit koruunit Savalimmiuni radari silaannarmi pisunik kalerrisaarummut atorneqassapput.
- Sakkulersornerup annikinnerpaaffimmiitinnissaa siunertariniarlugu susoqarneranik nakkutilliinissaq pisariaqarpoq. Savalimmiut qulaallugu Silaannakkut angallannermi susoqarnersoq naluarput. Tamannalu aaqqinnissaa uannut pingaaruteqarpoq. Radari silaannarmi pisunik kalerrisaarummik sakkulersunnginnissamik periuseqarnerup attatiinnarnissaanut aqqutissaasoq isumaqarpunga, Bárður á Steig Nielsen oqarpoq.
Naalagaaffeqatigiinnermi illersornissamik aalajangiisoqartillugu Savalimmiut Nunarpullu qulaatiinnarlugit oqaluttoqassanngitsoq naalakkersuisut siulittaasuisa eqqaasitsissutigeqqippaat.
Tassani eqqaaneqarpoq Nunatsinniit illersornissaq pillugu Danmarki oqaloqatigineqartoq, taamatullu Savalimmiuniit aamma taamaaliortoqarluni.
Savalimmiuni naalagaaffeqatigiit juunip qulingiluaani ataatsimiissapput, ataatsimiinnermi Múte B. Egede peqataassalluni.
