Iben Mondrup: Meeqqanut atuagaq pigitippara
- Kalaallit Nunaanni qitornavissiartaarnissap qangaanerusoq qanoq ajornanngitsigisimanera assut tupaallaatigaara, atuakkiortoq Iben Mondrup oqarpoq.
Atuagaq "Tabita" aappariinnut danskinut tunngavoq. Oqaluttuaq 1960-ikkunni pisuusaartitaavoq. Aappariit Upernavimmut nuupput kalaallimillu kiffartaarput. Kiffarisaat marlunnik meeraqarpoq. Tabita Vittulu.Taakku aappariinnit danskinit qitornavissiartaarineqarput.
- Tabita tallimanik aqqaluaalu Vittus ataatsimik ukioqartoq Danmarkimut nuupput. Oqaluttuaq pilluarnapallaanngilaq, Iben Mondrup oqarpoq.
Qitornavissiartaartarneq soqutiginerugaa
Atuakkiortup meeqqat Danmarkimut misileraatitut aallartinneqartut atuakkiarissallugit siunniussimagaluarpaa. Qitornavissiartaartarnerli soqutiginerusimavaa:
- Kalaallit pitsaasumik siunertalimmik aallartitaasorivagut kisiannili taamaanngilaq. Tamanna oqaluttuarerusukkakku, Mondrup oqarpoq.
- Iben Mondrup nunatsinni ukiut 15-it najugaqarnikuuvoq. Pingasunik ukioqarnerminit 18-inik ukioqalernissani tikillugu.
- Mondrup siornatigut nunarput pillugu atuakkiornikuuvoq taallugit "Godhavn" kiisalu "De usynlige grønlændere".
- Mondrup arfineq pingajussaa atuakkamik saqqumersitsivoq.
Taassuma erseqqisarpaa angajoqqaarpassuit qitornavissiartaaraangamik namminneq meeraq pigerusullugu meeqqap sungiusimasai, soorlu oqaasii, ajuttulersaraat.
Soorlu Tabitamut taama pisoqartoq.
- Meeqqap suminngaanneerfia, asanninnermik tunineqarnikuunera kulturialu meeqqameereersut kipitinniarneqartarsimapput. Tamakkua kipitinneqarsinnaanngillat. Meeqqamiittuartussaapput.
AAMMA ATUARUK Iben Mondrup aningaasaateqarfimmit aningaasaliiffigineqarpoq
Ukiorpassuunngitsut matuma siorna danskit piginnaanilissuartut kalaallillu piginnaanikinnerusutut isigineqartarnikuusut Iben Mondrupip erseqqissarpaa.
- Danskit kalaallinut nakkarsaarpaluttumik qangaanerusoq isiginneriaasaat amerlasuut puigorsimagaat isumaqarpunga. Massakkut kalaallit danskillu naligiittutut isigineqartarput, aammami taammaappoq. Kisianni misigissutsit assigiinngitsut suli eqqartugassaapput. Tammaannarnikuunngillat.
Tamakkualu pisut oqaluttuarineqarnissaat atuakkiortup pingaaruteqarsoraa:
Kalaallit meeqqatut
- Qangaanerusoq aamma Danmark "anaanatut" isigineqarpoq Kalaallillu Nunaat meeqqatut imminut isumaginissamut ilinniartutut isigineqarluni. Soorlu atuakkianni aappariit kalaallinik qitornavissiartaarput, meeqqallu taakku imminut isumaginissamut ilinniarlutik. Taava imatut oqaatigineqarsinnaavoq Danmarkip Kalaallit Nunaat qitornavissiartaarigaa, tamannalu oqaluttuariniarsaraara.
AAMMA ATUARUK Atuagaq Karensminde nersornaaserneqartoq
Iben Mondrupip atuakkiani meeqqanut kinaassusiiagaanikunut pigitillugu oqaatigaa:
- Meeqqanut qitornavissianngornertik peqqutigalugu nunanut allanut nuuttariaqarnikunut pigitippara. Taakkunanimi amerlanerpaat kinaassusertik ilaquttatillu annaanikuuaat. Tamanna ajornartorisuterujussuusoq isumaqarpunga.
