Royal Greenland raajat pillugit: - Quarsaarujussuanngilagut

Aappaagumut raajartassiinikinnerungaatsiarnissap siunnersuutigineqarnera Royal Greenlandimut tupaallaataanngilaq. Taamaaliortoqassappammi sunnerneqaatigingaarnavianngissoraa.

Allattoq Markus Valentin

oktobarip 23-at 2024 07:32

Nutserisoq Hanne Petersen

Raajarniat umiarsuaatileqatigiiffiillu 2025-mut raajartassiinikinnerungaatsiartoqarataannaanera siooqqatigaat.

Raajaqassusermi annikilleriarsimasoq, uumassusilerisut Pinngortitaleriffimmeersut kisitsisaataasa kingulliit takutippaat. Taamaammat 2025-mut 22.500 tonsinik raajartassiinikinnerusoqassasoq siunnersuutigaat.

Taamaaliortoqassappat tamanna isertitakinnerunermik akissaatikinnerunermillu kinguneqartussaassasoq, Sulisitsisut oqaatigaat.

Aamma raajanut akitsuutinit 50 millionit koruuninik nunatta karsianut annaasaqaataassangatinneqartoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmit oqaatigaat. Tamatumalu saniatigut nunatta karsia inuit ingerlatseqatigiiffiillu akileraarutaanniit qassiugaluarnersunik isertitakinnerulissangatinneqarmat, nunatsinni inuiaqatigiit aamma eqqorneqaatigisussaassavaat.

Aamma atuaruk Inuussutissarsiortut raajat pillugit: Inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqarsinnaapput

Royal Greenlandili annilaanganngilaq.

Tassa uumassusilerisut pisassatut siunnersuutaat malillugit aappaagumut katillugit 22.500 tonsinik ikinnerusunik raajartassiisoqassagaluarpalluunniit annilaanganngilaq.

Royal Greenlandip tunisassiornermut pisortaa Lars Nielsen taama oqarpoq.

- Raajaqassutsip qaffariaateqartarnera appariaateqartarneralu uagutsinnut tusarnartaanngilaq. Taamaammat quarsaarujussuaqqajanngilagut. 2024-mimi pisassatut raajartarinngitsuukkavut 2025-m pisassanut nooriaannaagatsigit sunnerneqaatiginavianngilarput.

Ukiumut pisassatut pisarinngitsuukkaminnik ukiup tullianut nuusseriaannaasaramik 2024-minngarnit 2025-mut raajartassiinikinnerungaatsiartoqarataannaanera umiarsuaatileqatigiiffitsik sunnerneqaatingaarnavianngikkaa, Lars Nielsenip erseqqissaatigaa.

- Uumassusilerisut raajartassatut siunnersuutaat 80.000 tonsiunersut 92.000 tonsiunersulluunniit 2025-mi qanoq raajarniarsinnaatiginissatsinnut apeqqutaanavianngilaq.

Saarulleqarluarnera annassutigigaat

Raajassutsip appariaateqarneranik pissuteqartumik uumassusilerisut pisassatut inngersuussutaaninngarnit 2016-imitulli raajartassiinikinnerungaatsiartoqassagaluarpalluunniit, saarulleqarluarmammi Royal Greenlandip tamanna annaasaqaatigingaarnavianngikkini naatsorsuutigaa.

Raajaqassusermi appariaateqaraluartoq, saarulleqassuseq killuanik qaffariaateqarpoq.

- Raajassutsip appariaateqarnerani annaasassaraluavut taarsiutissaqassangatippavut. Kalaallit Nunaannimi saarulleqassutsip qaffariaateqarnera isumalluarfigaarput, Lars Nielsen oqarpoq.

Aamma atuarukRaajaqassuseq suli appariartorpoq: Arlalinnik naleqqussaanissaq pisariaqarsinnaasoq

2024-mi sipaaruteqarlusi, sulisukillisaasusi nutaamillu inerisaasusi, siulersuisussi siulittaasuata ukiumoortumik naatsorsuutissinni kingullerni oqaatigaa. Uumassusilerisut pisassatut siunnersuutaat malillugit raajartassiisoqassappat, tamanna soraarsitsiortuisariaqarnissasssinnik kinguneqassava?

- Apeqqutivit akinissaa siusippallaaluatsiarpoq. Raajartassiinikinerusoqassappat, imaanngilaq taamaaliortoqarmat taava naleqqussaalertariaqassasugut. Tassa aalisarnerup silarsuaa taamaappoq, pisassiinerusoqariataanngikkunimi pisassiinikinnerusoqariataartarpoq, Lars Nielsen oqarpoq.

Naalakkersuisullu suleqatigiilluarpugut

Raajallu aarlerinartorsiortitaaleqqunagit raajarniarnerlu inuussutissarsiutaaginnarsinnaaqqullugu raajartassiissutigineqartartut uumassusilerisut pisassatut siunnersuutaannut sapinngisamik naapertuuttarnissaat pingaartutut Royal Greenlandip isigaa.

- Uumassusilerisut aappaagumut raajartassiissutissatut siunnersuutigilersaagaaninngarnit annkinneroqisunik pisassinneqarneq misigisareerparput. Pisassallu annertussusaasa nikerartarnerannut naleqqussartarpugut. Raajanullu; aamma ukiut qulit, 20-t 50-illumi qaangiuppata, aarlerinartorsiortitsinngitsumik, raajarniartoqartarnissaa uumassusilerisullu pisassatut siunnersuutaat malillugit raajartassiisoqartarnissaa tapersersorluinnarparput.

MSC-IMIK MEQQILERSUINEQ SUUA?

MSC Marine Stewardship Councilimut naalisaataavoq, tassaasoq piujuaannartitsineq tunngavigalugu aalisartoqarneranik meqqiliinissamik naliliisartoq.

Tassa MSC aalisarnerup, aamma aningaasarsiornikkut, piujuaannartitsinermik tunngavigalugu ingerlatsiffiulluarneranik meqqiliinissamik naliliisarpoq. Ilisimatusartut, aalisarnermik inuussutissarsiutillit avatangiisillu pillugit suliniaqatigiiffiit meqqiliinissamik nalileeqatigineqartarput.

Aalisarnermik inuussutissarsiutillit pinngitsoqaratik meqqiliinissamik naliliinermi tunngaviusunik pingasuusunik naammassinnittussaatitaapput:

1. Aalisagaqassutsit piujuartitsinermik tunngavillit - Aalisakkat aarlerinartorsiortitaanngillat? Aalisarnerup ataavartuujuarnissaanik aalisakkallu iluanaarutaalluarsinnaanissaannik peqqissuunissaannillu qulakkeerisumik ingerlanneqassaaq

2. Avatangiisinut sunniuteqaataanik minnerpaaffiissaaniititsineq – Aalisarneq avatangiisinut qanoq sunniuteqarpa? Uumassusillit ataqatigiiaarnerat innarlerneqaqqunagu aalisarneq mianersortumik ingerlanneqassaaq.

3. Aalisarnermik aqutsilluarneq – Aalisarnermi aqutsilluartoqarpa? Aalisarfiit MSC-imik meqqilersukkat inatsisinik atuuttunik naapertuiffiullutillu taakkunani avatangiisit allanngoriartornerannut naleqqussarfiussapput.

Najoqqutaq: Marine Stewardship Council

Allisiguk

- Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiutillit tamarmik naalakkersuisunut inassuteqaraangata malinneqarnissaat ileqqutoqaavoq. Aalisarnermillu inuussutissarsiutillit tamarmik malittarisassanik aalisarfinnut MSC-mik allagartaliinermut tunngasunik minnerpaatut naammassinneqqussagaatigut naatsorsuutigaarput, tassa TAC-p 12,5 procentinik apparneqarnissaa.

Rusland niueqatigiumaneeruttoq

Royal Greenland russit aalisakkanik tunisassiaannik USA-mut Europamullu eqqussuilluartuunikuuvoq.

Nunartilli russit saarullinnik tunisassiaannik eqqussuiviujunnaassasoq, USA 2022-mi aaajangerpoq, taamaakkaluartoq kinamiut umiarsuaasa russit saarullinnik tunisassiaannik USA-mi niuffafiusunut eqqussuiinnarnerannik kinguneqartumik russit umiarsuaat Kinap umiarsualiviinut talissaanngillat.

Nunartilli tassa russit saarullinnik tunisassiaannik eqqussuiviujunnaavissasoq, USA-p naalakkersuisui ukioq manna aalajangerput. EU-mi assingusumik iliortoqassanersoq, Europa Kommissionimi oqallisigileruttorpaat.

Tamannalu Royal Greenlandip siunissaanut tunngatillugu sunniuteqarluartoq, Lars Nielsen oqarpoq.

- Saarulliit akii Amerika Avannarlermi Europami pitsanngoriaateqartut malugusuutigeqaarput. Tamanna ilaatigut Barentip imartaani aalisarnerup ingerlanerliorneranik aamma Amerika Avannarliup Europallu russit saarullinnik tunisassiaannik eqqussuiviujunnaarnerannik pissuteqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.