Tusass: Qarasaasiatigut saassunneqarnissamut imatut illersorsinnaavutit
Piffissami kingullermi Amerikamiut isertortumik paasiniaasartuisa, soorlu CIA-p NSA-llu, Kalaallit Nunaanni kilitsissiatut suliaqaratarsinnaanerat eqqartorneqartarpoq.
Nunami innuttaasut pillugit paasissutissanik katersuiniarnerulernissamik isertortumik paasiniaasartut peqquneqarsimanerat aviisimi Wall Street Journal-imi qulaarneqarneranik tamanna pissuteqarpoq.
Suliaq tamanna pissutigalugu danskit nunanut allanut ministeriata Lars Løkke Rasmussenip USA-p aallartitaa Nunanut allanut ministeriaqarfimmi oqaloqatiginiarlugu sapaatip-akunnerata siuliani aggersarpaa. USA-p Kalaallit Nunaanni kilitsissiatut suliaqarnermik annertusaaneranik uppernarsaanissaq uppernarunnaarsitsinissarluunniir ataatsimiinnermi siunertaavoq. Wall Street Journalimi allaatigisamit paasissutissat ataatsimiinnermi uppernarunnaarsarneqanngillat.
NSA nunarsuaq tamakkerlugu oqarasuaatinik nittartakkanillu tusarnaartarsimanera siornatigut qulaarneqareerpoq, ingammillu silarsuarmi siuttut, soorlu Tysklandimi ministeriunerusimasoq Angela Merkelip, oqarasuaataanik tusarnaartarsimavoq.
Tusassimili paasissutissanik isumannaallisaanermut pisortaq Heine Kaas naapertorlugu ernumanissamut pissutissaqarnerusoqanngilaq.
- Siornatigumut sanilliullugu ernumanerunngilanga. Kikkulluunniit pineqarpata ullut tamaasa inunnik mattusinissaq unammillernartuujuaannarpoq, aamma ullut tamaasa tamanna pikkoriffigineruleraluttuinnarparput, taanna oqarpoq.
Politikerit tusarnaarneqartut
Kalaallit politikeriisa oqarasuaataannik amerikamiut tusarnaalereersimanersut folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) ernummatigalugu sisamanngornermi oqaatigaa.
Tusassili tamanna pillugu ilisimasaqanngitsoq - ilisimasaqalersinnaanngitsorlu - Heine Kaas nassuiaavoq. Taamatut qarasaasiatigut saassussineq oqarasuaatini ataasiakkaani pisarpoq, taamaattumik oqarasuaatigisap allaanerussuteqarsinnaanera nakkutigisariaqarpoq.
- Oqarasuaat eqqumiitsumik pissusilersornersoq maluginiartuartariaqarpoq. Oqarasuaat nalinginnaasumit kissarnerulersimanersoq, ikittaartussaanani ikittaarnersoq igalaasartaaluunniit eqqumiitsunik takussutissaqarnersoq maluginiarneqarsinnaavoq, Heine Kaas oqarpoq.
Oqarasuaammik nakkutiginninnerup saniatigut aamma inoqatinut attaveqaatini suut ikkunneqarnersut - aamma sumi ikkunneqarnersut innuttaasut eqqarsaatigisariaqaraluarpaat.
- Angalagaanni ikkussinissamut angerlamut apuunnissaq utaqqineqartariaqaraluarpoq. Ajoqutaarpasinngitsut illit pillutit paasissutissaasinnaapput mianernarsinnaasut.
Oqarasuaatikkut allakkat allanit malinnaaffigineqarsinnaannginnerat qulakkeerniarlugu programmit isertuussat, soorlu 'Signal'-ip, aaneqarsinnaaneranik Heine Kaas kaammattuivoq.
Tassami qarasaasiatigut saassussisartut taakku iserfigisinnaanngilaat.
- Allaqateqarnerit isertuussaajumatikkaanni oqarasuaatikkut allaqateqarnerit isertuussanngortinneqarsinnaaneranik qulakkeerinninnissaq pingaarnerpaajuvoq.
Immap naqqatigut kabelit isumannaatsut
Tusass attaveqarfimminut isersinnaatitaanerit agguarnerisigut namminneerlutik qarasaasiatigut saassussisartut ingalassimaartinniartarpaat.
- Systemimut iseraanni systemimut allamut ingerlaqqittoqarsinnaannginneranik tamanna isumaqarpoq. Tamatuma saniatigut silassorissuusiaq nakkutilliitittarparput. Inunnit sukkanerujussuarmik eqqarsartarpoq, Heine Kaas oqarpoq.
Aammattaaq immap naqqatigut kabelit Kalaallit Nunaannit Amerikap sinneranut ingerlasut toqqaannartumik tusarnaarniarlugit ajornakusoortorujussuussaaq.
- Illersorluarneqarput, taamaattumik tusarnaariaannaaneqanngilagut, aammali taamaattoqassagaluarpat nakkutilliisunik atortorissaaruteqarpugut.
