KNR-ip oqaluttuareriigaatut Manumina Olsenip angajoqqaavisa panimmik juunip aallartissimalernerani Dronning Ingridip Napparsimavissuani (DIH-mi) sulisunit passunneqareerluni toqunerata siornagut pisimasut oqaatigilluaannarlugu annertuumik mamiatsaatigeqqavaat.

Nalinginnaalluinnartumik pilaanermi tassa Manuminap toqqusaamigut neqaajartinnerani sorluata iluani naanerit ilanngullugit peerniarlugit nakorsaq aalajangerpoq taamaliorlunilu. 

Angajoqqaat akuersiteqqaarnagit.

Pilatsereernermi kingorna ulluni tulliuttuni Frederik Olsenip Justine Eipellu panitsik aammik meriaatarilermat napparsimmavimmut saaffiginnikkaangamik soqutigineqartanngillat. Ullut sisamat qaangiummata Manumina toquvoq.

Kisianni Manuminap pilatsereernerata siusippallaamillu toqunerata kingornagut ullut aamma minnerpaamik taama paatsiveerunnartigalutillu puullaaqinartigipput – ilaqutariinnullu misigissuseqarfiunngilluinnartutut misinnarlutik.

Tassami ulluni sapaatip-akunnerinilu tulliuttuni Manuminap ilaqutai immineerneqarluinnartutut misigipput, peqqinnissaqarfimmit – namminneq isumaat naapertorlugu imminut ungalullunilusooq illersortumit – sumininnguamilluunniit isumassorneqaratillu ikiorserneqaratik.

Angajoqqaat peqqinnissaqarfik peqatigalugu, qanoq pisoqarsimanera pillugu qulaajaaffiusumik oqaloqatigiinnissamik neriorsorneqarnikuugaluarput. Kisianni ilaqutariit DIH-miit tusagaqanngisaannarput, taamaammallu naggataatigut Frederik Olsenip napparsimavik attavigivaa:

- Sianertoqanngilaq, allattoqanngilaq sumilluunniit susoqanngilaq. Nakorsiartarfimmut sianerpunga. Kina oqaloqatigissanerlugu aperivunga. ”Naluara, uanga immikkoortortaqarfiginngilara,” akipput. Taamatut ilungersunaqisumik attaveqarniarneq uteqattaartuarparput, Frederik Olsen oqarpoq nangillunilu:

- Taamatut aaqqissugaanermik ilisimasaqanngitsunik peqqinnissaqarfimmi oqaloqateqartarneq ullut tamaasa nalaanneqartuarpoq. Nassuiaajuartariaqartarpunga, ”Meeqqamut qanittukkut toqusumut ataataavunga. Nakorsanik oqaloqateqarusukkaluarpunga” Taava nuusseqattaarnerit arlalipassuit kingorna, nakorsat pissarsiaraakka, Frederik Olsen oqaluttuarpoq.

Apeqquterpassuit akissutissaqanngitsut

Manuminap angajoqqaavi piusaarlutik DIH-mi nakorsanik oqaloqateqarnissaminnik isumaqatigiissuteqaramik, paasilerpaat DIH-mi panimmi inuunerannik annaassiniarsimasut DIH-mi suliunnaarlutik nuna qimallugu aallarsimasut.

Naak pilaanermit sapaatip-akunnera ataasiinnaq qaangiukkaluartoq.

Sulisullu allat angajoqqaat apeqquterpassuinut akissuteqartussat, sooq qanorlu taama pisoqarsimanera nalullugu. Allaammi Frederik Olsen misigisimalerpoq ataatsimiinnermi allarluinnarmik siunertaqartut:

- Allaanngilaq eqqortumik akiumanngitsut. Allaanngilaq suna tamaat oqaluttuariumanngikkaat. Misigisimajuarpunga imminnut illersorniartut, Frederik Olsen oqarpoq.

KNR-ip oqaloqatigiinnerup, angajoqqaat namminneq immiussimasaata allaganngornera takuaa.

Tassani nakorsat arlaannaataluunniit akisinnaanngilaa Manumina neqaajartinnermi kingorna ullut sisamat qaangiutiinnartut qanoq ililluni pilaavimmi toqusinnaanersoq,

Taamaattoq oqaloqatigiinnermi arlaleriarlutik nassuerutigaat, Manumina pilatsereernermi kingorna aammik meriarnerarlugu angajoqqaavi sianermata napparsimavik qisuariarsimasariaqaraluartoq, taamanilu Manumina napparsimavimmi immikkut misissorneqarsimasariaqaraluartoq.

Kisianni sooq taama pisoqannginnera aamma sooq sianernerup nalunaarsuiffimmut allanneqarsimannginnera, nakorsat pingasut peqataasut arlaannaataluunniit akisinnaanngilaa.

Immineerneqarluinnarneq

Taamaammat angajoqqaat suli paatsuunganerulersimallutik ataatsimiinneq qimappaat. Ammaarlutillu imminnut isumagisussanngortitaaqqipput, oqartussaasunit sumilluunniit akineqaratik ikiorneqaratillu.

- Nipangersimaneq maanna misigaarput. Utoqqatsertoqanngilaq nassuiaasoqaranilu. Uagut nammineerluta ornittariaqarpagut suut ajortut pisimanersut paasiumallugu. Killormut sammisariaqaraluarpoq. Taakkuuppummi immikkut ilisimasallit qanoq pisoqarsimaneranik paasissutissiillutillu oqaluttuartussat. Uagut taakkununnga orniguttussaanngilagut, Frederik Olsen oqarpoq.

Taamaammat angajoqqaat annermillu Frederik Olsen, qaangeruminaatsumik kamaqarlutik maanna inissisimalerput. pingaartumik inigisaminni panimmi toquffia isigileraagamiuk.

- Peqqinnisaqarfiup kamaannera maanna annertoqaaq. Allaanngilaq toqusoorneq ulluinnarsiutigigaat. Pilatassap tullia. Soorlu ajorluinnartumik kaajalukaaginnartoqartoq.

Taamaammat Frederik Olsenip kissaatigaa, angajoqqaatut taama ajorluinnartigisumik aqqusaagaqarnermi ikiuisoqarsinnaanissaa – inunnit peqqinnissaqarfiup avataaneersunit, tasiuillutik artornaqisumik aqqusaagaqarnermi tapersersuisinnaasunik. Assersuutigalugu qanoq iliorlutik tarnip pissusiinik ilisimasalimmit ikiorneqarsinnaanerannik qanorlu maalaaruteqarsinnaanerannik oqaluttuussisinnaasumik:

- Nunami maani susassaqarfik taamaattoq amigaatigineqarpasippoq. Nammineerluni ornigulluni ikiuukkiartorsinnaasumik. Isumaqarpunga ilaqutariit, angajoqqaat napparsimasullu arlalippassuit nalugaat, kukkunerit taamaatut qanoq iliorluni nalunaarutigineqarsinnaasut.

Sumiginnaanerit tulleriiaat

Panimmi sulinarnitinnerani pisut, pisullu allat pillugit akissutisissarsisinnaannginnamik nakorsat, peqqissaasoq nakorsiartarfillu pissusilersuutaat pillugit suliassanngortitsillutik nalunaarutiginninniarlutik ilaqutariit naggataatigut aalajangerput.

Taamaammat maanna suliaq Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit politiinillu suliarineqarpoq.

Susassaqarfiit taakku arlaannaalluunniit oqaaseqarumanngilaq.

- Manuminammi inuunera annaanneqarsinnaasimagaluarpoq. Paaserusuppara panimma suna toqqutigineraa, Frederik Olsen oqarpoq nangillunilu: 

- Pisut tulleriiaaginnaat, kukkunerparujussuit ingasangaarmata suliassanngortillugit nalunaarutigisariaqarsimavagut. Taamaaliornikkut Manumina utertissinnaanngilarput naapertuilluarneruna angorusukkipput, Frederik Olsen oqarpoq.

Ilaqutariit suliassanngortitsinerminni aamma neriuutigaat arlaata kiisami akisussaaffik tigussagga, peqqinnissaqarfiullu oqaatigilluaannarlugu piumasaannarminik ingerlanera aaqqinneqassasoq, Frederik Olsen isumaqarpoq:  

- Angajoqqaat allat mianersoqquagut, kialuunniit uagut aqqusaakkagut misigissanngilai. Annernangaarpoq. Annernaqaaq. Panitta toqunera inuunitta sinnerani nammattariaqarparput, Frederik Olsen oqarpoq.

Akisussaasunit akissuteqartoqanngilaq

Manuminap toquneranit maanna qaammatit pingasut qaangiussimalerput. 

Qaammatini siullerni Frederik Olsen suliffimmini napparsimanermik nalunaaruteqarluni sulinngilaq. Justinep Frederiullu suliffiisa tamarmik artornartorsioruttulerfianni tarnip pissusiinik ilisimasalimmik ikiorneqarnissaat isumagivaat. Tamarmik immikkut nalunaaquttap akunnerini tallimani ikiorserneqarput.

Akunnerit taakku tamarmik atorneqareerput, piffissalli taassuma ingerlanerani tamarmik PTSD-mik nappaateqalersimanerat naqissuserneqarpoq, taassumanngali ikiorserneqaratillu ikiornissaqanngillat. 

Ilaqutariit kamaqarnerat sulisunut akisussaaffimminnik sumiginnaasimasorisaannut kisimi tunnganngilaq, pisortaqarfinnullu tamanut kamaqarput. 

- Peqqinnissaqarfimmit qisuariartoqanngilaq, peqqissutsimut naalakkersuisumit qisuariartoqanngilaq. Qanoq ajortigisumik pisoqarpat aatsaat qisuariassagamik? Sooruna panitta toqunera pillugu qisuariaateqanngitsut? Inuuninimi aatsaat aallartilaaginnarpaa. Peqqissaannginneq pisussaaffinnillu sumiginnaanerit pissutigalugit annaavarput. Qanoq ajortigisumik pisoqarpat aatsaat naalagarsuit qisuariassagamik?