Qaqqat sisoorneri tassaarsuillu: Qanga pisut siunissamut sillimmasersussavaatigut
17. juuni 2017 Nunatta kimmut avannaani nunaqarfiit Nuugaatsiaq aamma Illorsuit tassaarsuarmit eqqorneqarput.
Nunap sajunnera uuttueriaammi richterimi 4.0-nut uuttorneqartoq Karrat Kangerluata qinnguani qaqqat sisoornerujussuannik kinguneqarpoq, taannalu tassarsuanngorpoq nunaqarfinnik eqquisoq.
Sisamat ajunaarput 170-illu qimagussortinneqatariaqarlutik.
Innuttaasut taakku manna tikillugu suli utinngillat nunap ilaani tamaani amerlanerusunik qaqqat sisoorsinnaanerat navianaataammat.
Issittumilu silap allanngoriartorneranut atasumik kiassutsip qaffassinnaaneranik ilimagisanut atatillugu qaqqat sisoorneri amerlanerulissasut ilimagineqarpoq.
Tamaattumik ilisimatuutut misissuisut nunanit tamalaaneersut ataatsimoortut piffissami kingumut qiviarput.
- Siunissaq paasiniarlugu kingumut qiviartariaqarpugut, Kristian Svennevig, De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS)-imi seniorforskeriusoq tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Qanga pisut atorlugit siunissaq paasineqassaaq
Tassami ilisimatuutut misissuisut ataatsimoortut ukiunik tuusintilinnik arlalinnik uterput. Ukiunik 11.000-ersuarnik uterput, kingullermik sermersuaqarnera nunatsinnik tamarmik qalliisoq qaangiummat Kitaani qaqqat sisoornerinik misissuillutik.
- Paasissutissat qanganitsat nutaamik katiterpavut taamaalillutalu Kitaani ikerasaap Vajgatip naqqani kinnerit qaqqat sisoorujussuarnerinit qulingiluaneersut nassaaralugit, Kristian Svennevig oqarpoq.
Pingaartumillu qaqqat sisoorujussuarnerata ataatsip ilisimatuutut misissuisut tupigusutsippai.
- Misissueqqissaarnitta takutippaa annersaat 8,4 kubikkilometerinik annertussuseqartoq, tamannalu paasissaanngingajappoq. Ukiut kingulliit untritillit ingerlaneranni qaqqat sisoornerisa annertunersaannit 100-riaammik anneruvoq nassaarissallugulu ilimaginngilluinnarsimavarput, Kristian Svennevig oqarpoq.
Paasissaanngingajalluinnarneranullu peqqutaavoq qaqqat sisoornerat qaqqat sisoornerisa tassaarsuartitsisut immaqa silarsuarmi annerunersarimmassuk, anitsisartunit pilersitaasut eqqaassanngikkaanni.
Ilisimatuutut misissuisut naatsorsuinerisa takutippaat qaqqap sisoornerata malissuaq 280 meteritut portutigisoq pilersissimagaa, taannalu Eiffeltårnitut, 330 meteriusutut portutigingajappoq.
Kisianni tamaani eqqoqqissaartumik qanga tamanna pisimanersoq sisoornermullu suna peqqutaanersoq paasissagaanni suli annertunerusumik ilisimatuutut misissuisoqartariaqarpoq.
Taamaattumillu siunissamut pitsaanerusumik sillimmasersussagaanni pineqartoq misissornerusariaqartoq ilisimatuutut misissuisut ataatsimoortut isumaqarput.
