Politikkikkut amerlanerussuteqartut qilalukkat nutaamik kisinneqarnissaannut aningaasaliiniartut
Tunumi qilalukkat nutaamik kisinneqaratarsinnaapput.
Inatsisartuni partiit amerlanerussuteqartut nutaamik kisitsisoqarnissaanut aningaasanik aningaasanut inatsisissamut immikkoortitsinissamut tapersiinertik ippassaq nalunaarutigaat.
Politikerit ukiakkut ataatsimiinnerminni Inuit Ataqatigiinnit Harald Biancomit Knud Mathiassenimiillu siunnersuummik oqallisiginninneranni tamanna pivoq. Sumiiffimmi qalerallit nutaamik kisinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq sumiiffimmilu piniartut kisitsinermut ilaatinneqassasut politikerit isumaqarput.
AAMMA ATUARUK Politikerip uumassusilerisut qilalukkanik qernertanik kisitsineq kamaatigigaa
Inuit Ataqatigiit, Naleraq, Siumut aamma Demokraatit 2022-mi nutaamik kisitsisoqarnissaanut tapersiipput.
- Siunnersuuteqartut tunumi qilalukkanik kisitseqqullutik aningaasaliisoqarnissaanut siunnersuuteqarput, taannalu Siumuminngaanniit tapersersoqqilluinnaqqissaarparput, Siumut piniarnermut tunngasunut oqaaseqartartua, Aslak Wilhelm Jensen KNR-imut oqarpoq.
Qilalukkat qernertat Tunumi ikileriarput
2008-mi kisitsineq aallaavigalugu, Ittoqqortoormiini qilalukkat qernertat 2000-it missaanniinnissaat biologit naatsorsuutigaat. 2017-imi taamaallaat qernertat 300-t missaanniipput.
Kangerlussuarmi qilalukkat qernertat 2008-mi 600-t missaanniit 2016-imi 300-t missaannut ikileriarsimapput. Tasiilami suli ikinnerupput.
Aasaanerani Ittoqqortoormiini, Kangerlussuarmi Tasiilamilu qilalukkanik qernertanik kisitsineq, ataatsimiinnerit, piniartut peqataatinneri misissueqqissaarnerillu ilanngullugit, 3.1 miliuuni koruuneqartoq, Pinngortitaleriffiup naatsorsuutigaa.
Pinngortitaleriffiup aamma uparuarpaa, taamatut kisitsinissaq aningaasanut inatsimmi Pinngortitaleriffiup annerusumik aningaasaliiffigineqarneranik imaluunniit iliuuseriniakkat pilersaarutaareersut pingaarnersiornerisa allanngortiternissaannik kinguneqartariaqartoq.
Najoqqutarisaq: Pinngortitaleriffimmi Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfik
Siumup oqarnera naapertorlugu tamanna sumiiffimmi qulaavalluni kisitsinermik kisimi tunngaveqassannginneq.
Eqqornerusumik kisitsisoqarnissaa pissutigalugu qaammataasatigut tigoqqaassutit tunumi qilalukkanut eqimattaanut ikkunneqarsinnaasut Aslak Wilhelm Jensenip siunnersuutigaa, taamaalilluni qilalukkat ingerlaarfii sumiittarnerilu malinnaavigineqarsinnaassallutik.
Tamanna nunami assiliissutinik arlalinnik sumiiffinni qaleraleqarneranik assiliisinnaasunik ilalerneqarsinnaavoq.
- Qilalukkanik satellittikkut nassiussissutilersuineq minnerunngitsumillu nunami assiliiviit ataavaartut seqerngup nukinganik immiissutillit ikkussuunneqarnissaat timmisartornerup saniatigut taakkua pisariaqarluinnarput uppernarsassallugu qilalukkat sumiiffinni ataasiakkaani uninngaaginnartuunngimmata, Aslak Wilhelm Jensen oqarpoq.
Kisitsineq nutaaq uumassusilerisut siunnersuutaannut allannguinavianngitsoq
Uumassusilerisulli nutaamik kisitsisoqarnissaa pisariaqanngitsoq paatsuugassanngitsumik oqaatigaat. Pinngortitaleriffik taama nalunaaruteqarpoq.
- Kisitseqqittoqarnissaq pisariaqanngilaq. Ilisimasavut naammapput. 2016-mi 2017-imilu kisitsinermi paasisat ersareqaat. Maannakkutut piniarneqartaannassappata, qilalukkat naammanngillat, aasakkut kisitseqqikkaluaraanni, qilalukkat naammanngitsut uppernasinneqaannassaaq, Pinngortitaleriffimmi timmissat miluumasullu pillugit immikkortortaqarfimmi pisortaq, Fernando Ugarde KNR-imut septembarimi oqarpoq.
Tunumi qilalukkanik ”aasaanerani kisitseqqinneq ilisimatuussutsikkut pisassiissuteqartoqannginnissaanik siunnersuinermut allannguisinnaanissaa ilimananngilluinnartoq” Pinngortitaleriffiup siunnersuutip ippassaq oqallisigineqannginnerani oqaaseqaatimini erseqqissaatigaa.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut qilalukkanik pisassiissutit biologinit siunnersuinerup akerlerilluinnagaanik ilavaat
Tamannali Aslak Wilhelm Jensenip kisitsilluartoqartariaqarneranik isumaqarneranut allannguinngilaq.
- Uumassusilerituut NAMMCO-kkullu isumaat Inatsisartunut ilaasortatut soorunami marloqiusamik isummersorfigisassaraakka, tassa imaappoq uumassusilerisut isumaqarput kisitsineq kinguneqarsinnaanngitsoq, kisianni aamma inuussutissarsiortut tassalu piniartut isumaqarput kisitsisoqaqqittoqartariaqarpoq, taakkulu kisitsinerit pissappata uagut Inatsisartutut tamat oqartussaaqataanerani aaqqissuisussaavugut, Aslak Wilhelm Jensen oqarpoq, nangillunilu:
- Isumaqarpugut aningaasanik illukartitsisoqartariaqartoq minnerunngitsumik ukua nalunaarsuinermut atortut timmisartuunngikkaluit atorlugit pisinnaasut allaanerummammi 2016-ikkunni periuuserineqarsimasut timmisartumik qulaavaaneq. Una periuuseq satellitsinik nassiussuissutilersuineq qilalukkat ataavaartumik ingerlaarfiinik paasissutissiisussaapput.
Inatsisartuni politikerit nutaamik kisitsisoqarnissaanik kisimik kissaateqanngillat. Tunumi qilalukkanik kisitsinissamut misissuinermik annerusumik aallartittoqarnissaa taperserlugu aalisarnermut piniarnermullu Naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep KNR-imut aamma oqaatigaa.
