Polar Aassik immap naqqani napalluni uuliakoortoq
- Kilisaammit annikitsumik suli uuliakoortoqartoq takusinnaavarput. Tamannali aallaqqaammut aniasoqarneratulli annertutiginngilaq, Dan B. Termansen oqarpoq.
Taanna Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaaneruvoq.
Piffimmi kilisaatip kiviffiginikuusaani uuliamik mingutsitsisoqarpoq.
Kilisaat marsip ulluisa 17-ianni ikuallalerpoq kivillunilu - maanna qaammatit pingasungajaat qaangiuttoq suli uuliakoortoqarpoq.
- Kilisaatik kiviffiata nalaani suli uuliaqangaatsiarpoq. Tamanna kivinikumit suli uuliakoortoqarneranut takussutissaqarpoq, Dan B. Termansen oqarpoq.
Piffik qulaavasaraat
Issittumi Sakkutooqarfiup piffik qulaavakulallugu uuliakoortoqarnera nakkutigaa. Pisariaqartillugulu umiarsuarnik alapernaarsuutinik uuliamut misiliutissanik aamma tigusiartortoqartarpoq.
Taamaammat Dan B. Termansenip inuit assersuutigalugu uumasunik uuliamik tanissimasunik naammattuuissagunik oqaatiginninnissaat aamma kaammattuutigaa.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut: Polar Aassik qaqinneqassanngilaq
Tamanna app-ip Grønlandsvogterne aareerneratigut, Issittumi Sakkutooqarfimmut assinik nassiussinikkut nammineerluni kalerriutigineqarsinnaavoq.
- Uumasunik soorlu timmissanik allanilluunniit takusaqartoqassappat tamanna paaserusulluinnarparput, taakkumi pissutsinut assiliartaliisinnaassammata.
Polar Aassiup kivinerani ikummatissanut tankiini 50.000 literit missaanik uuliaqarpoq.
Immap naqqani napasoq
Namminersorlutik Oqartussat oqarnerat naapertorlugu uuliap piiarneqarnissaa Polar Seafoodip akisussaaffigaa. Suliffeqarfik taanna Polar Aassimmik piginnittuuvoq.
Piiaanissamut piffissaliussaq juuniuvoq, suliffeqarfissuullu sillimmasiisarfia imaani nutaamik sapaatip akunnerani matumani misissuivoq. Kilisaallu immap naqqani suli ingerlaartutulli isikkoqarluni suli napavoq.
Polar Assik, marsip ulluisa 17-ianni ikuallammat. Assi: Kalaallit Nunaanni Politiit
KNR Polar Seafoodimit oqaaseqartitsiniaraluarpoq, suliffeqarfissuulli siulittaasui apersorneqarusunngillat.
Siumut: Kivinikoq qaqinneqarli
Mingutsitsisoqarnera politikkikkut aamma sammineqarpoq.
Kilisaatip kiviffiata eqqaani Kommune Qeqertalimmi Siumup immikkoortortaqarfiata kilisaatip qaqinneqarnissaa piumasaraa.
- Imartatsinnik avatangiisitsinnillu mingutsitsineq minnerpaaffilerniarlugu Qasigiannguit avatinnguani kilisaat kivisoq piaartumik qaqinneqarnissaa sulissutigineqartariaqarpoq, Kommune Qeqertalimmi Siumup gruppiani siulittaasoq, Aqqa Samuelsen oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Uumassusililerituut kilisaatip kiviffiata nalaa aalisarfioqqujunnaarallaraat
Kilisaalli qaqinneqassanngitsoq, avatangiisinut Naalakkersuisup, Kalistat Lundip (IA) oqaatiginikuuaa:
- Kilisaatip Polar Aassik kivisup qaqinneqarnissaanut maannakkorpiaq pilersaaruteqanngilaq. Uulia umiarsuarmiittoq kingusinnerpaamik: 30. juni 2021 peemeqareersimasussaavoq.
Piffimmi kilisaatip kiviffiata nalaani aalisartoqartarpoq. Tamannalu ernumanarluinnartoq, Aarhus Universitetimi Center for Miljø og Energip nalilerpaa.
DCE-mit uumassusilerisut aalisarnerup unitsinneqarallaarnissaa allaat innersuussutigaa. Tamannali aamma pilersaarutaanngitsoq, aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisup Aqqaluaq B. Egedep (IA) paasissutissiissutigaa.
- Aalisakkat umiuffiusup nalaaneersut pitsaannginnerarlugit Royal Greenland nalunaaruteqarnikuunngilaq, taama Aalisarnermut Naalakkersuisoq KNR-mut allakkatigut nalunaarutiginikuuaa.