Naalakkersuisut: Polar Aassik qaqinneqassanngilaq
Kilisaatip, Polar Aasiup marsip ulluisa 17-ianni kivisup Issittup seqernata tarrilernera takunngikkallassavaa.
Kilisaat qaqinneqassanngitsoq, avatangiisinut naalakkersuisup, Kalistat Lundip (IA) Jess Svanemut (S) akissutaani allassimavoq.
Kilisaat immap naqqani 312 meterisut ititigisumiippoq.
Issittumi Sakkutooqarfik naapertorlugu kilisaat kivinermi nalaani 50.000 literit missaanik ikummatissaqarpoq.
AAMMA ATUARUK Siumut: Kilisaat kivinikoq qaqinneqassaaq
Tamanna pissutigalugu Qeqertalimmi Siumup kilisaatip qaqinneqarnissaa piumasaraa, piumasaqarnerali eqquutsinneqarallartussaanngilaq.
- Imartatsinnik avatangiisitsinnillu mingutsitsineq minnerpaaffilerniarlugu Qasigiannguit avatinnguani kilisaat kivisoq piaartumik qaqinneqarnissaa sulissutigineqartariaqar-poq, qaqinneqarsinnaaneralu ajornarpat ikummatissanut tankii imaarneqarnissaat pisariaqarpoq, Kommune Qeqertalimmi Siumumi siulittaasoq, Aqqa Samuelsen oqarpoq.
Marsip qaammataani ikuallattoq
Qaqinneqassanngitsorli, Kalistat Lund oqarpoq:
- Kilisaatip Polar Aassik kivisup qaqinneqarnissaanut maannakkorpiaq pilersaaruteqanngilaq. Uulia umiarsuarmiittoq kingusinnerpaamik: 30. juni 2021 peemeqareersimasussaavoq.
Assi: Issittumi Sakkutooqarfik
Kilisaat Polar Aassik marsip ulluisa 15-ianni ikuallappoq. Kilisaallu Qasigiannguit avataanni ullut marluk qaangiuttut kivivoq, tamatumalu kingorna uuliamik mingutsitsineq kvadratkilometerinik sisamanik annertutigisumi imaani siaruaappoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuit allat qumiliguullillu atorlugit kilisaatip kiviffiata eqqaa nakkutigeqqissaarpaat, uuliamillu saattumik suli immap qaaniittoqartoq kingullermik nalunaarutigineqarpoq. Umiarsuarmit uulia 1-imit 5 literimut ullormut aniasarpoq.
AAMMA ATUARUK Uumassusililerituut kilisaatip kiviffiata nalaa aalisarfioqqujunnaarallaraat
Tamanna assut ernumanartuusoq Aarhusimi universitetimi Center for Miljø og Energimeersut naliliipput, taakkumi pisoq pillugu pisortatigoortumik naliliigallarnerusumik suliaqarsimapput.
Biologit DCE-meersut innersuussipput, tamatuma nalaani aalisartut uuliap seeriunnaarnissaata tungaanut unitsikkallarneqartariaqartut.
Aalisarnermik unitsitsigallartoqassanngitsoq
Unikaallarnissarli ornigineqanngitsoq, Aalisarnermut Naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA) nalunaarpoq.
- Aalisakkat umiuffiusup nalaaneersut pitsaannginnerarlugit Royal Greenland nalunaaruteqarnikuunngilaq, taama Aalisarnermut Naalakkersuisoq KNR-mut taama allakkatigut nalunaarpoq.
- Tamanna tunngavigalugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangerpoq pissutsit qanoq ineriartorumaarnerannut utaqqimaarallarumalluni, taamaattumillu massakkuugallartoq imartami pineqartumi aalisartoqannginnissaanik unitsitsigallarumanatik.
Kilisaatip ikuallannerani inunnik ajoqusertoqanngilaq.