Piniartoq: Niisat killilersorneqalernerat pitsaavoq
Nunatsinni niisat qanoq amerlatigisut pisarineqarsinnaanerannut killilersuisoqanngilaq.
Niisat Kalaallit Nunaanni manna tikillugu killeqanngitsumik piniagaapput. Naalakkersuisut nunatta kitaani aappaagumit niisattassiisalerusupput. Tassa Naalakkersuisut qanoq amerlatigisunik niisattoqartarnera nakkutiginiarpaat.
Tamanna Maniitsumi piniartumit nuannaarutigineqarlunilu isumaqatigineqarpoq.
- Neriuutigilluinnarpara piaartumik killilersuisoqalissasoq. Niisaallit piniaqqusaajunnaarniarlik. Tamakku amerliartuutigissavaat, Maniitsumi piniartoq, 63-nik ukiulik, Svend Heilmann oqarpoq.
Maniitsumi niisanniarneq
Svend Heilmannip Maniitsormioqataasalu niisanniarneq ilisimasaqarfigilluinnarpaat.
Maniitsormiut nuna tamakkerlugu piniarnermi kisitsisit nalunaarsukkat naapertorlugit, niisannerpaasarput. Taakkua 2010-mit siornaamut, 11.215-nik pisaqarput. Taakkunannga 1107-it siornaak pisaraat.
Naalakkersuisut niisa kinguaariit tulliisa aamma piniarsinnaaniassammassuk killilersuerusuttut, piniarnermut naalakkersuisoq siusinnerusukkut oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut niisat piniagaanerat aqukkusuleraat
- Piujuartitsinissap nunarsuarmi annertusiartortumik suliarineqarnerata ilaatut niisa massakkut killiffigineqarpoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.
Piniartut mattunneqassanngillat
Nuna tamakkerlugu 2019-imi 2774-inik niisattoqarpoq. NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliaata nunatta kitaani niisattassat aappaagu amerlanerpaamik 1869-nissaat innersuussutigaa.Tamannali malinneqassanersoq naalakkersuisup siusinnerusukkut akiumanngilaa.
Taamaattoqassappallu inuussutissarsiutigalugu piniartut, sunngiffimmi pinialuttartunit pisassaqarnerutinneqarnissaat piniartup kissaatigaa.
- Killilersuisoqassappat, inuussutissarsiutigalugu piniartut naamerluinnaq mattunneqassanngitsut, Svend Heilmann oqarpoq.
Naalakkersuisut arfernik mikisunik, qilalugaanngitsunik, aatsaavissuaq amerlassusiliilluni innersuussisoqartoq allapput.