Piffissaq uninngasoq: Nuummi annaasimasat eqqaaniarneqartut

Nuummi suliffissuaqarfiit ilaanni Nuuk Rentalimi aamma biilinik attartorniartarfimmi inuit qanimut nikorfapput. Silaannaq nillerpoq kiassutsimillu uuttuutip 11-nik issittoq takutippaa.

Piffissami assigiinngitsumi nipituumik qanngorpallattorpoq tamannalu sekundialuit kingorna tusaaneqarsinnaasarpoq – kingunitsiannguanilu eqitaartoqartarluni.

Ilaat ikinngutitik takullugit qungujulangaatsiarput, ilaasalu qulliitik nunusinnaanagit.

Peqataasut akornanni eqitaarnerpassuupput, ilaallu sivisuumik eqissimasarlutik. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

Piffissap sivisunngitsoq qaangiuppat inuusuttut marluk februaarimi aputip sisoorneranit ajunaartut eqqaaniarlugit arpattussaapput.

Inuit eqitaarput, imminnut isigingaatsiarlutillu qungujulasarput – ilaat allanit isiginerullutik, ilaasalu angutit inuusuttut marluk assingat inuppassuit tungaannut sammisoq angisuunngortitaq isigaat.

Ullup qeqqarnissaanut minutsialuinnanngortut tungujortunik tujuuluarallit ini ulikkaariartuinnarpaat, taamaammat suaniluunniit qeqqisimagaluaruit ‘Ride in peace'. Ride in heaven’ takusinnaavat.

Arpannerup aallartinnginnerani tungujortunik taartunik tujuuluaraqartut inimi amerligaluttuinnarput. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

Decembarimilu nillertumi peqataanissamut pissutaasoq KNR-ip oqaloqatigisaasa tamarmik assigiimmik oqaatigaat:

- Eqqaaniarnissaat pillugu, taakku inuusuttut assingat isigalugu oqarput.

Bassi nipaaruttoq

Arpannerup aallartinnissaanut – sekundialuinnanngortut – nipaaruppoq.

Arpatsitsinermi aaqqissuussisoq, Niclas V. Sørensen oqaaseqaqqammerpoq.

- Angutit marluk allallu ukioq manna annaasimasagut ataatsimoorluta eqqaaniarlugit arpappugut, Niclas V. Sørensen oqalugiarnermini ilaatigut oqarpoq. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

- Apuuteqqaarnissamut tunnganngilaq, ataatsimoornissatsinnut tunngavoq. Taamaammat ataatsimut arpassaagut uniffissanilu assigiinngitsuni utaqqisaatissalluta, taanna oqarpoq.

Suli oqaasissaqartoq takuneqarsinnaavoq, misigissutsiminilli sapilersitaavoq, oqaaseqaqqissinnaananilu. Taamaammat nipilersuutinik appisimaartoq ‘spinde that shit’-imik oqarfigaa, oqaaseqarfissaaraliarlu qimaqqillugu.

Eqimattallu 12 kilometerinik ingerlaarnissaannut arpannermik aallartitsisoqarluni. Iliveqarfimmut angutit inuusuttut marluk angajoqqaavinut naggataatigullu Killunut apuukkiartorlutik.

Uniffik siulleq - iliveqarfik

Erfalasorput qiteqqusimasoq ungasianiit takuneqarsinnaavoq. Iliveqarfimmut isaariap saani qamuteralaat arlallit uninngasut takuneqarsinnaapput. Taakku tungujortunik qalipaateqartunik atugaqartut nuineranni ersaattaallutillu qamuteralatsik nipiliortittarpaat.

Iliveqarfiulli iluani allaaneruvoq.

- Kissasserusuppit, nammineq kajumissutsiminnik ikiuuttut karsi Underberginik imaqartoq sallersaatigalugu oqarput.

Arpattunut tamanut nillerluinnartumi arpannermi Underbergimik kissassaatissamik sassaallertoqarpoq. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

Ilaat karsimit tigusipput, ilaalli niaqquminnik naaggaarlutik ingerlaqqipput.

Nipaanneq Niclas V. Sørensenip oqaaseqarneranit unitsinneqarpoq.

- Skål, taanna oqarpoq, inuillu imigassaaqqamik kaminnut arpassutaasunut kissatsitsinermik ilaqartumik najorsillutik akipput.

Ileqarfik tikinneqarmat angutit marluk inuusuttut sanningasui arpattut tamarmik atugaasa assinginik, tungujortumik taartumik tujuuluaralersimallutillu bandanaqarput. Assi © : Nicole Sander / KNR

Sivitsunngitsorlu nipaaruteqqippoq. Inuit aqqutissaminnut arpallutik aallarteqqillattaalerput, ilaallu uninngaannarlutik naneruummik ikitsipput.

- Inuusuttut pikkorit, uninngaannartut ilaat oqarpoq.

Angajoqqaat aqqusaarlugit

Iliveqarfimmit inuusuttut marluk ilaqutaasa tungaannut ingerlaartoqarpoq.

Apuuttut ilaat angajoqqaajusut illuinut isigipput, oqaaseqartoqarpallaaranilu. Skåleeqqinnissartillu utaqqeqqippaat. Peqataasut tamarmik apuunnissaannut minutsialuit qaangiuttut Niclas V. Sørensen inuppassuit akornannit oqaaseqaqqippoq.

- Skål, naatsumik oqarpoq, underbergilu timimut tamarmut kissatsiseqqeriarlugu arpanneq aallarteqqippoq.

Peqataasullu 80-it angajoqqaat aappaannut apuunneranni aamma taama najorseqqipput. Eqimattalli ineqarfimmut illoqarfiup qeqqata missaaniittumi qummukajaakkoorneranni qasuleriartortut takuneqarsinnaavoq.

Peqataasut tamarmik illup aneerasaartarfianut isigalutik ullormut underbergi kingulleq imerpaat, inuit qaninneruleqqipput, taamaalillutik tuiminnik attuuaqqilerlutik.

Ataatsimut assilisinnissamut piffissanngorpoq – qiimaneruleriartoqarporlu, assiliivinnit qaammaallallattaasoqarpoq, inuillu illoqarfiup qeqqani Killut tungaannut arpannerup naggataani imminnut qiimmassarput.

Inuit talertik illuttulluunniit sanilerisami tuiannut attuutsissimavaat, peqataasullu angajoqqaajusullu aneerasaartarfiata akornanni kissalaamik misigiffiuvoq.

Kissalaamillu misigineq arpannermi malugineqaannavippoq, Killullu saanni biilit unittarfianni inuit apuunneranni eqitaarinermi aamma takuneqarsinnaaqqippoq.

Inuit Killunut inuusuttut marluk assingata kissalaamut tikilluaqqusisutut inissisimaffigisaannut eqqissillutik isaapput.

Arpaqataasut naggataatigut æbleskivetorlutillu gløggisuupput. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

- Ingerlalluarnera killitsinnaqaaq, Niclas V. Sørensen oqarpoq.

Arpannerlu tassani naammassineqarpoq. Inimi kissartumi gløggimik æbleskivenillu sassaallertoqarpoq, juullisiorluarnissamillu ukiortaarsiorluarnissamillu kissaassisoqarluni.

Inuit 80-it missaanniittut arpannermi 'Ride in Peace, Ride in Heaven' oqaasertaliullugu 2024-mi annaasimasatik eqqaaniarlugit arpapput. Assi © : Nicole Sander / KNR

‘Ride in peace, ride in heaven’.