Peqqinnissaqarfimmut pinasuartumik aningaasaliineq: MR-scannerinut nutaaq utaqqinerillu ikinnerit

Peqqinnissaqarfik iluaquserneqalerpoq.

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermillu Ataatsimiititaliap Peqqinnissaqarfimmut pinasuartumik aningaasaliissutissat akuerai, taakkulu soorlu MR-scanneritaarnissamut atorneqassapput aammalu Dronning Ingridip Peqqinnissaqarfiani sullissineq pitsanngorsarneqassalluni, taamalu aamma seeqqukkut siffissakkullu suliaritinnissamut utaqqisut allattorsimaffianniittut ikilissallutik.

Taama Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik tusagassiutinut allappoq.

Pinasuartumik aningaasaliissutit 10 millioninik naleqarput.

AAMMA ATUARUK Atassutip qineqqusaarnermi pingaartitaa: Peqqinnissaqarfik Naalagaaffimmut uterteqqinneqarli

6,5 mio. koruunit seeqqukkut siffissakkullu suliaritinnissanut utaqqisut allattorsimaffianiittut ikilisarneqarnissaannut atorneqassapput, 3,5 mio. koruunillu Nuummi nakorsiarnermi sullissinermi pitsanngorsaanissamut atorneqassallutik.

Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik nalunaarpoq, MR-scannerummut aki neqeroortitsinerup kingorna aatsaat paasissagitsik. Peqqissutsimullu naalakkersuisoq Mimi Karlsen (IA) ima oqarpoq:

- Nutaamik MR-scannereqalernikkut napparsimasut amerlanerit pitsaanerusumik sullinneqartalernissaat neqeroorutigisalersinnaavarput. Assit atorlugit suussusersiineq eqqartorneqartillugu, MR-scanneri nutaaqqissaaq peqqinnissaqarfiup ingerlariaasianut pitsaanerpaanngortitsissaaq, Mimi Karlsen oqarpoq.

Atortut aserfallassimasut

Septembarimmi aallaqqaataani 2022-mi inuit 416-t seeqquminnik suliaritinnissaminnik utaqqisuni allassimapput, inuillu 45-t siffialersinnissaminnut utaqqillutik.

Taamaattumik inuppaalussuit pinasuartumik aningaasaliinerup kingorna suliarineqartussanngussapput.

Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivortaaq, nalilerneqartassasoq nunatsinni pilattaasartunik sungiusaasartunillu immikkut ilisimasalinnik angalasartoqatigiinnik pilersitsinikkut suliaritittarnerit aallartinnissaannut periarfissaqarnersoq imaluunniit napparsimasut eqimattat Danmarkimut napparsimmavimmut aallartinnissaat tulluarnerussanersoq.

Taakku aamma erseqqissaapput MR-scanneri ukiuni qulini atortoq 2012-mili pisiaq maanna nutaanngilisimasoq.

MR-scannerimik misissuinermi timimiittut saarngup ipiusartaannik pillit assilineri takutinneqartarput, teknikkilu atorneqartoq qaratsap, qiteqqap aammalu timip aqitsortaanik takunnissinnaanermut immikkut tulluartuuvoq - soorlu tueq seeqqullu peqittarfia. MR-scannerimik misissuineq napparsimasut misissuiffigeqqaarnissaannut atatillugu atortussaavoq pingaarutilik.

Utaqqisut amerliartuinnartut

3,5 millioner koruunit sulisut amerlinerinut atorneqassapput, sulisunut saaffiginnittarfimmi oqarasuaammik nakorsiartitsisartunik ilasinikkut atorneqartussanik saaffiginninnerimmi ukiuni kingullerni amerliartuinnarsimapput, naalakkersuisoqarfik nalunaarpoq.

- Ukiuni arlalinni Nuummi innuttaasut amerlassusii qaffakkiartuinnarsimanerat qularutissaanngilaq. Taamaattumillu innuttaasut sullinneqarnissaat qularnanngitsumik amerlanernik sulisoqalertariaqarput, Mimi Karlsen allappoq.

Oktobarimi folketingimut qineqqusaarnermi peqqinnissaqarfimmut tunngassuteqartut initusimapput, partiillu tamarmik isumaqatigiissutigaat peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu annertuumik ajornartorsiortoqartoq.

AAMMA ATUARUK Partiit nassuertut: Peqqinnissaqarfipput ilungersunartorsioqaaq

Ilaatigut soorlu sulisunik amigaateqarneq matumani unammillernarnerpaaffiulluni.

Taamaattumillu Atassutip qineqqusaarutigaa peqqinnissaqarfik danskit naalagaaffianut uterteqqinneqartariaqartoq. 

- Peqqinnissaqarfiup ingerlanera ajorluinnarpoq, politikkikkullu kivinnissaa oqimaappallaarpoq inunnillu annaasaqaqqissinnaanngilagut, Atassut tunuliaqutaralugu qineqqusaartoq Arnánguak’ Jeremiassen ilaatigut taama qineqqusaarnermini oqarpoq.

Taamatuttaaq Demokraatineersup Anna Wangenheimip uparuarpaa, IA-kkut siuttuunerminni peqqinnissaqarfik tunulliukkaat.

Taannattaaq isumaqarpoq, peqqinnissaqarfik kivinneqassappat nunanit allaniit sulisussarsinikkut tamanna aaqqinneqarsinnaasoq.

- Danmarkimi aamma peqqinnissaqarfik sulisussaaleqisorujussuuvoq, taamaammat suliassarujussuaqarpugut, Anna Wangenheim oqarpoq.