Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq: Sulisut taarseraannerat tupaallannarnerpaavoq
Innuttaasut agguaqatigiissillugu ukioqqortusiartorput. Tamatuma saniatigut peqqinnisaqarfimmi sulisut ilinniarsimasut amigaataapput. Sulisussarsiniarneq sulisoqaannarniarnerlu unammillernarpoq.
Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq nalunaarusiami qiteqqunnerani taama ilaatigut inerniliissuteqarpoq, tamanna tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiuppaat.
Nalunaarusiaq ukiumi kingusinnerusumi naammassineqartussaavoq.
Peqqinnissaq pillugu ataatasimiititaliarsuaq Suleqatigiissitsisut 2019-imi ukiakkut ataatsimiinnermi siunnersuuteqarneranit pilersinneqarpoq, taamani Inatsisartuni amerlanerussuteqangaatsiartut tapersiipput.
Coronap ataatsimiititaliarsuup suliaqarnissaa kinguartippaa. Paasissutissanik katersineqarneq pingaartumik coronamik kinguartoortinneqarpoq.
Ataatsimiititaliarsuup nuna tamakkerlugu anganissaa pilersaarutaagaluarpoq, maannamulli Kommune Kujallermut Avannaata Kommunianullu kisimi angalasimavoq.
Ataatsimiititaliarsuaq Kommune Qeqertalimmukariartoraluarpoq, coronali pissutigalugu utiinnartariaqarluni.
Nalunaarusiaq innersuussutinik imaqartoq Inatsisartunut tunniunneqarnissamut ukioq manna kingusinnerusukkut piareertussaavoq.
Peqqinnissaqarfimmi sulisut akornanni taarseraannerit Keld Møller Pedersenip tupaallaatigineruaa. Taanna Syddansk Universitetimi peqqinnissami aningaasaqarnermi professoriuvoq, ataatsimiititaliarsuarmilu siulittaasumut tullersortaalluni.
- Tamanna tupaallannarnerpaavoq, taanna oqarpoq.
- Nakorsanit 2010-mi maaniittunit 2020-mi 30 procentiinnaat maanna maaniipput. Peqqissaasunit 2010-mi atorfeqartunit 2020-mi 25 procentiinnaat atorfeqarput.
- Tamanna ingerlatsinermi patajaatsoqarnissaanut ajornakusoortitsillunilu unammillernangaatsiarpoq. Aalaakkaannerup pitsaassutsillu qulakkeernissaanut sulisut aalaakkaannissaat pisariaqarpoq, Keld Møller Pedersen oqarpoq.
Sulisut ilungersortut
Nunatsinni peqqinnisaqarfimmi ukiumut 1.400-nik atorfinitsitsisoqartarpoq, taakkunannga amerlasuut piffissami sivikitsuinnarmiusarput Taamaakkaluartorli peqqinnissaqarfik ilungersortutut oqaatiginianngilaa. Kisianni:
- Piffissami sivisuumi ajunngilaq. Kisianni sulisut amerlasuutigut ilungersortinneqartarput. Sulisullu taarserangaatsiarnerat atajuartitsinissamut ajornakusoortitsivoq, Keld Møller Pedersen oqarpoq.
Ajornartorsiutaasoq alla tassaavoq agguaqatigiissillugu ukioqqortusiartorput. 65-it sinnerlugit ukioqalertut amerliartorput. Aamma nunarsuarmi allamiittut assigalugit illoqarfinnut anginerusunut nuuttarpugut. Innuttaasut 60 procentii 2030-mi illoqarfinni annersusuni najugaqassapput. Taakku 2010-mi 56 procentimiipput. Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup siulittaasuata, Ulrik Blidorfip oqarnera naapertorlugu tamanna peqqinnissaqarfimmut aamma ajornartorsiutaavoq. Innuttaasummi utoqqaat isumaginissaannut nakorsat peqqissaasullu amerlanerusut pisariaqartinneqarput.
AAMMA ATUARUK Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq siullermeertumik ataatsimiittoq
Ataatsimiititaliarsuarli aaqqiissutissamik tikkuussivoq: Taanna telemedicinimik taaguuteqarpoq, tassa nakorsamut peqqissaasumulluunniit qarasaasiaq atorlugu nakorsiarneq. Tamanna illoqarfinni minnerusuni nunaqarfinnilu atorfinitsitsiniarnermut ajornartorsiuteqarnermut aaqqiissutaalaarsinnaavoq.
Ataatsimiititaliarsuup oqarnera naapertorlugu telemedicin Nuummi nakorsamut sianertarfinnut aamma oqilisaataasinnaavoq. Napparsimmavimmummi nalunaaqutaq 08:15 sianeraanni normu 93-imiinnerup qanoq innera sianernikuusimasut ilisimassavaat.
Tamatuma saniatigut nakorsap ullup ingerlanerani sianernissaa utaqqineqartussanngortarpoq.
- Nakorsaq nakorsiartumut ataatsimut minutsit 15-it ullumikkut periarfissarisarpai. Telemedicinip atorneratigut minutsialuit nakorsap inimit utaqqisarfimmukarluni uterlunilu atortagai sipaarutigineqarsinnaalissapput. Taamaammat piffissangaatsiaq sipaarneqassaaq, Ulrik Blidorf oqarpoq.
Amerlanerusut ilinniassasut
Taavalu nakorsat peqqissaasullu amigaataanerannut uteqqippugut. Nunarput nunatsinni sulisussanik ilinniarsimasunit pissarsiassaqannginneq pissutigalugu pingaartumik Danmarkimit atorfinitsitsisarpoq.
Uanilu inooriaaseq pingaaruteqarluinnarpoq.
- Inuusuttut angajoqqaavisa meeqqat atuarfiat kisiat immaqa naammassinikuuaat, taamaammat meeqqami ilinniarnermi ingerlaqqinnissaanut ikiuiniarnerat ajornakusoorpoq, Ulrik Blidorf oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulisussarsiornissaq ilaatigut misissussagaa
Taassuma oqarnera naapertrolugu inuusuttut peqqinnissamut tunngasumik ilinniagaqartut amerlanerulersimagaluarput - kisianni amerlanerusut suli pisariaqartinneqarput.
Peqqinnissaqarneq aningaasanut inatsimmi oqimaannerpaavoq. Tassunga ukioq manna 1,6 milliardit koruuninik immikkoortitsisoqarnikuuvoq - aningaasat taakku annikippallaarnersut ataatsimiititaliarsuup oqaatigerusunngilaa.
- Piffissaqarnerulissagutta passussinerillu annertunerulissappata, taava naammanngillat. Tamannali politikerit pingaarnersiussavaat. Illunut nutaanut aningaasaliinissaq pisariaqartinneqarpoq - taakku 800 millionit missaanniissapput. Ajorsitsaaralunga oqarsinnaavunga mittarfinnoortut assiginngilaat. Peqqinnissaq pitsaaneruguni innuttaasut peqqinnerussapput.
Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup innersuussutai - naammassippata - peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissamut tunngaviussapput.
Taakku Inatsisartut suliarissavaat.
Peqqinnissaq pillugu ataatasimiititaliarsuaq Suleqatigiissitsisut 2019-imi ukiakkut ataatsimiinnermi siunnersuuteqarneranit pilersinneqarpoq, taamani Inatsisartuni amerlanerussuteqangaatsiartut tapersiipput.
Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut 6 millionit koruunit 2020-mi aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarput.
