Paul Watson tigummigallagaaginnassasoq

Arferit pillugit suliniutilik novembarip ulluisa 13-iata tungaanut tigummigallagaassaaq.
Paul Watsonip tigummigallagaanera pillugu nunani tamalaani akerliussutsimik takutitsisoqaqattaarpoq. Frankrigip præsidentiata Emmanuel Macronip Watsonip iperagaanissaa piumasarereerpaa. Akerliussutsimik takutitsineq una Parisimi pivoq. Assi © : Scanpix
Allattoq Mads Lynge, Ritzau
oktobarip 29-at 2024 06:45

Paul Watsonip iperagaanissani pillugu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut suliareqqitassanngortitsinera eqqartuussivimmit itigartinneqarpoq.

Watsonip novembarip ulluisa 13-iata tungaanut tigummigallagaanissaata Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup aalajangernera Paul Watsonip sapaatit akunnerata siuliani suliareqqitassanngortippaa.

Eqqartuussiviulli taama aalajangernini maanna tassa aalajangersaraa, Kalaallit Nunaanni Politiit tusagassiorfinnut nalunaarummi ilisimatitsissutigaat – Paul Watsonilu novembarip ulluisa 13-iata tungaanut tassa tigummigallagaassaaq.

Watsonip nammineersinnaajunnaarsinneqarnera Nuummi ukioq manna juulip ulluisa 21-anni aallartippoq, danskimmi politiivi Watsonip umiarsuaa ikkivigaat Watsonilu politiit biiliinut ikisillugu.

PAUL WATSON NAATSUMIK

  • Canadami Torontomi 1950-imi decembarip aappaani inunngorpoq.
  • Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmik Greenpeacemik 197-imi pilersitseqataasuuvoq. Tassanngali 1977-imi anivoq.
  • Immap uumasuinik immamilu uumassusillit ataqatigiiaarnerannik illersuiniaqatigiiffimmik Sea Shepherd Conservation Societymik tamatuma kingorna 1977-imi pilersitseqataavoq.
  • Sea Shepherds pillugit piviusulersaarusiami nangeqattaartumi "Whale Wars"-imi pingaarnertut inuttaasunut ilaavoq.
  • "Avatangiisinik 1900-kkunni illersuiniallammaat 20-t ilaattut" amerikamiut atuagassiaasa ilaannit Time Magazinemit 2000-mi toqqagaavoq.
  • Atuakkiai ilaatigut makkuupput: "Ocean Warrior" aamma "Earthforce!",  imalu oqaasinnaaqarnini aamma ilisimaneqaatigaa: “If the oceans die, we die” (imarpiit uumassuseeruppata, uagut toqussagut, (aaqq.))

Watsonimmi Japanimut tunniunneqarluni eqqartuussaanissaa Japanip piumasaraa, tunniunneqassanersorli Danmarkip inatsiseqarnermut ministereqarfiata aalajangertussaavaa.

Watson Nuummi maannamut ulluni 98-ini tigummigallagaavoq.

Japanimi oqartussat avatangiisinut illersuisoq Japanimiut Sikuiuitsoq Kujallermi arfannianik ukiut 14-it matuma siornatigut saassussisimasoraat taakkulu arfanniarniarnerannut akornusiisimasoralugu.

Japanimi oqartussat  oqarnerat naapertorlugu Watsonip Japanimiut arfanniartartuisa ilaasa umiarsuaat ajoquserpaa, arfanniallu akornusersorlugit. Japanimiut arfanniartartuisa ilaat taamaaliortoqarnerani ajoquserneqartoq Japanimiut oqaatigaat.

Watsonip tigusarineqarnissaa nunat tamalaat politeeqarnikkut suleqatigiiffiata Interpolip piumasaraa, tamannalu pillugu Nuummi tigusarineqarluni.