Oqaluttuarisaanermi Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni suliat: Sakkutooqarfik allagarlu isertuussaq

Nunatta, USA-p Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaanermi isumaqatigiinngissuteqaleruttorfiattut taaneqartoq maanna pivoq.

USA-p Kalaallit Nunaat aqulissagaa, Amerikap præsidentiata Donald Trumpip qaammatini kingullerni oqaatigisaqattaartarpaa.

- Kalaallit Nunaat pisariaqartipparput aamma nunarsuup Kalaallit Nunaat pissagipput pisariaqartippaa. Aamma Danmarkip. Danmarkip Kalaallit Nunaat uagutsinnut tunniuttariaqarpaa, Trumpi marsimi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Tamanna nunatta oqaluttuarisaanerani aatsaavissuaq akerliussutsimik takutitsinermik taama angitigisumik, Nuummi inuit 1000-nit ikinnerunngitsut peqataaffigisaannik, naaggaarnermik qisuariangaatsiarfiuvoq.

Amerikalli soqutiginninnera nutaajunngilaq. Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimaffia pissutigalugu, Sorsunnersuaq Kingullermili USA soqutiginnittuarsimavoq. Taama Mira Kleist aamma Bo Lidegaard, Jens Heinrich peqatigalugu atuakkamut nutaamut “Grønland – En rejse fra de tidligste tider til et moderne samfund”-imut atuakkiortuusut oqarput.

Ullumikkutut atassuteqalersimanitsinnut pisimasut tallimat, naalakkersuisunit piginnaaneqartitaalluni aallartitaasartuunikoq Mira Kleist aamma oqaluttuarisaanermik ilisimasalik Bo Lidegaard erseqqissarpaat.

Danmarkimut atassuteqarneq kipisoq

Kalaallit Nunaata Danmarkimit nunasiaataanerani atassuteqarnerup 1940-mi kipineqarnera piffimmik nutaamik aallarnerfiuvoq.

Europami Sorsunnersuaq Kingulleq sukaruttortoq, Danmark Tysklandimi nazistinit apriilimi tiguarneqarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaat 1721-mili nunasiaatigilermagu siullermeerluni atassuteqarneq kipivoq.

Nunap siunissaa pillugu landsrådit aalajangiisuusussaasariaqalerput.

- Siunissaq pillugu aalajangiisinnaanermut alloriarneq pingaarutilik, sorsunnerup nalaani kingornalu Landsrådimiit paasineqariasaarpoq. Tamatumalu Kalaallit Nunaat nutaaliaanerusoq aallarnerpaa, Bo Lidegaard oqarpoq.

Kalaallit Nunaata illersornissaa pillugu aalajangersagaq

Qallunaat Washingtonimi aallartitaat Henrik Kauffmann, Kalaallit Nunaata illersornissaa pillugu apriilimi 1941-mi isumaqatigiissusiorpoq. USA Sorsunnersuaq Kingullermut ilaalerput, tassungalu atatillugu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiliortoqarnissaa pisariaqartinneqalerpoq.

Amerikamiut timmisartoqarfinnik mittarfinnillu kujataani sanaartorsinnaanngornerat isumaqatigiissummit qularnaarneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni USA-p sakkutooqarfiliortitersinnaanissaanut, qallunaat aallartitaata Henrik Kauffmannip isumaqatigiissut atsioraa. Sakkutuut amerikamiut 6000-init ikinnerunngitsut 1940-kkunni nunatsinnut tikerarput Assi © : Ritzau Scanpix

Tamanna ilutigalugu Danmarkimiit nioqqutissanik tikisitsissaarnerini USA-miit pisiortorneq aallartippoq. Nioqqutaasivinni nutaaliarpassuarnik nassaassaqaleriasaarpoq. Amerikamiut najuunnerat ulluin

- Tamanna Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataani allaanerulluinnartumik nunarsuaqarneranik uisitsisunut ilaavoq. Amerikamiullu najuunnerat nalinginnaasunngorpoq, Bo Lidegaard oqarpoq.

Thule Air Basemik sanaartorneq

Sorsunnersuaq Kingulleq soraarpat USA-p Kalaallit Nunaat qimassagaa Naatsorsuutigineqarnikuugaluarpoq. Sorsunnerulli nillertup pinngitsoortippaa.

Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanik amerikamiut 1951-mi kissaateqalerput. Taamatuttaaq nunami nutaamik sakkutooqarferujussualiorniarlutik nalunaarutigaat: Thule Air Base.

- Sakkutooqarferujussuaq amerikamiunut pingaarutilerujussuanngorpoq. Tamatumunnga ilutigitillugu nunap ilaani radarerpassuarnik timmisartoqarfinnillu amerikamiut sanaartulerput, Bo Lidegaard oqarpoq.

Thule Air Base 2023-mi aqqa allanngortinneqarpoq maannalu Pituffik Space Basemik ateqarpoq. Assi © : Polaris/Ritzau Scanpix

Sakkutooqarfiup 1953-imi allilerneqarnissaanut ilaqutariit 27-t Thulemi najugaqartuusut, najugaqarfittaassaannut Qaanaamut nuussasut paasitinneqarput.

Nunap innuttai 1954-imi taarseeqqusissuteqaqqusipput, suliarineqanngitsumilli. Aatsaalli suliaq 1999-imi eqqartuussutigineqarpoq.

- Kalaallit pisinnaatitaaffiisa qaangerneqarsimanerinik, naggaterpiaatigut qallunaat tungaanniit nassuerutigineqarpoq. Pinngitsaalisamik nuutsitaaneq pineqarpoq, tamannalu qallunaat naalakkersuisuiniit taarsiivigineqarnermik kinguneqartoq, Mira Kleist oqarpoq.

Peqatigiiffik Hingitaq 53-imi siulittaasoq Uusaqqak Qujaukitsok (talerpilleq.), eqqartuussissuserisoq Christian Harlang (saamerleq.), 2003-mi eqqartuussiviit qullersaasa eqqaani. Inughuit Thulemiit nuutsitaanikut Hingitaq 53-ip sinniisuuffigai. Inuit pineqartut eqqartuussut 1999-imeersoq suliareqqitassanngortippaat 2003-mili aatsaat aalajangerneqarpoq. Assi © : Keld Navntoft/Ritzau Scanpix

Nunap innuttai suli inuusut 500.000 koruuninik ataatsimut taarsiivigineqarput. Tamatuma saniatigut katillugit 1.265.000 koruuninik immikkut taarsiivigineqarlutik. 235 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissamut piumasaqaataasimavoq.

Allagaq isertortoq

Amerikamiut Thule Air Basemut sakkussianik immikkut ittunik inissiisoqarnissaanik eqqarsaatersuuteqarsimagaluartut, Københavnimi amerikamiut aallartitaat qallunaat naalagaaffiannut- nunanullu allanut ministerianut H.C. Hansenimut 1957-imi nalunaarutigaa.

Danmarkip pisortatigoortumik atomimik sakkussianik tigusaqannginnerata nalaani tamanna pivoq.

H.C. Hansen aallartitamut ullualuit qaangiummata allakkamik naatsunnguamik akivaa: “You did not submit any concrete plan as to such possible storing, nor did you ask questions as to the attitude of the Danish Government to this item.” (Inissiinissamut piviusumik pilersaarummik takutitsinngilatit, taamatuttaaq qallunaat naalakkersuisuinut suliaq pillugu apeqqusiinak, aaqq.).

Amerikamiut inissiisinnaanissaannik Danmarkip akuersaarneratut oqaatigineqarsinnaavoq, Bo Lidegaard oqarpoq.

Allaffigeqatigiinnerit isertugaatigineqaannarput. Allakkap Nunanut allanut ministereqarfimmit 1995-imi nalaatsornerinnakkut nassaarineqarnissaata tungaanut.

- Danmarkip suliat arlalissuit isertuuttarsimagaat Kalaallit Nunaanniit eqqarsaatersuutigineqartarsimavoq, Kalaallit Nunaanni pisut aningaasarsiorfigineratigut Danmarki USA-mut attaveqarnerulersimasoq, Mira Kleist oqarpoq nangillunilu:

- USA-p Kalaallit Nunaata Danmarkillu atassuteqarnerat pillugit oqaluuserineqaleraangata qisuariaatinik pilersitsisimasut ullumikkumut aamma malugineqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaat Danmarkip USA-llu akornanni suleqatigiinnerulersimanerannut pilliuteqarsimanersoq.

Nalunaarut immikkut ittoq

Kalaallit Nunaat nunani tamalaani politikkikkut oqallinnermut 00’-kkut aallartinnerini aatsaat iluamik ilannguppoq.

Siulleq Itillimi nalunaarut 2002-mi Itillimeersup Hans Enoksenip (N) atsiugaa. Tulliulluni Igalikumi nalunaarut 2004-mi kujataani nunaqarfimmeersup Josef Motzfeldtip (IA) atsiugaa.

Qallunaat nunanut allanut ministeria Per Stig Møller (saamerleq.) nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuni ilaasortaq Josef Motzfeldt, Amerikallu nunanut allanut ministeria Colin Powell (talerperleq.) Assi © : Ho/AFP/Ritzau Scanpix

Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni apeqqutinut sunniuteqaqataasinnaanngornissaannut, nunatta pisariaqartitaanut, nalunaarutit taakkua marluk qularnaarpaat.

- Tassa imaappoq, maannamut oqaloqatigiinnerit tamakku pileraangata, Københavnimi allaffimmi issiasariaarupput, tamatumunngali sinaakkuseeriataarpugut. Tamannalu qisuariaateqarfiuvoq, Mira Kleist oqarpoq.

Tamatumunnga ilutigalugu Kalaallit Nunaat USA-mut siullermeerluni toqqaannartumik attaveqalerpoq.

- Nalunaarutit taakkua Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni USA-lumi suleqatigiinnerannut pingaarutilerujussuupput, nalunaarutinilu peqataasut pingasunngoriasaarput, Bo Lidegaard oqarpoq nangillunilu:

- Tamanna Kalaallit Nunaata isumaanut pingaarutilerujussuusussaasoq, tassami USA-mut attaveqarnermut tunngatillugu Københavnikkooqqaartariaqanngitsoq toqqaannartumilli Washingtonikkoorsinnaasoq.