Oqaluttuarisaanermi ilisimatooq: Ukiut 300-t malunnartinneqartariaqarput
Nunatsinnut ajoqersuiartortup Hans Egedep tikinneraniit nunasiaatinngornitsinniit ukiut 300-t qaangiunnerat aqagu Naalakkersuisoqarfimmiit Kommuneqarfik Sermersuumiilluunniit malunnartinniarneqanngilaq.
Tamanna Dan Ullerupip uggoraa.
Taanna oqaluttuarisaanermik ilisimatuujuvoq Qaqortumilu katersugaasivissami nutaavimmik arfininngorpat ammartussami pisortaassaaq.
Ukiut 300-t malunnartinneqartariaqarput
- Nalliuttorsiutigineqarnissaa pineqanngilaq. Malunnartinniarneqarnissaali pineqarpoq. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani nutaanerusimi politikerit ullormi malunnartitsiniannginnerat akisussaaffeqannginneruvoq. Politikeritut – pingaartumik qullerpaatut inissisimasutut – akisussaaffeqartariaqarpoq: Takuuk Hans Egede 1721. Tassa nunasiaataanerup aallartiffia. Danmarkimut isumalluuteqarlutalu piumasaateqassagutta, uagut nammineq nunasiaataasimaneq pillugu oqaluttualiortariaqarpugut.
Danskit nunatsinni nunasiaateqalerneranniit ukiut 300-t qaangiunnerannut atatillugu, inuiaqatigiittut kommunimiilluunniit politikikkut malunnartinniarneqannginnerat, oqaluttuarisaanermi ilisimatuup Dan Ullerupip paasisinnaanngilaa.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisoq: ukiut 300-t nunasiaataasimanerput malunnartissinnaangilarput
- Illuatungaani imaaliinnartoqarsinnaanngilaq: Egede puiguinnarparput, uffalu Danmarkip nunasiaateqarsimanera pillugu avoqqaaralugu. Danmark Kalaallit Nunaannut akisussaaffeqarpoq aammalu akisussaaffeqarnikuulluni. Kulturikkut, politikikkut aningaasaqarnikkullu, ilaatigut ajunngitsumik ajornerusumillu. Tassalu tamanna 1721-imi allartippoq.
Kisianni Hans Egede qallunaat isiginnittariaasianniit taamaallaat soqutigineqanngila?
- Qallunaat isaannaaniinnaanngilaq. Uanga qallunaajugaluarlunga taamatut isiginngilara, oqaluttuarisaanermik ilisimasalittulli isiginninnera atorpara. Ullumilu ukiut 300-t qaangiupput. Pisoq annertooq malunnartinnianngikkutsigut taava qaqugu malunnartinneqassagami?
Dan Ullerup oqarpoq nangillunilu:
- Oqaluttuarisaanermi pisut ilaannut aamma nuannerpallaanngitsunut assersuunneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu Hans Hedtoftip umiiarneranut immaqaluunniit sorsunnersuup aappaata nalaanut. Sorsunnerup naanera nuannaarutissaavoq, kisianni sorsunnertaajunngitsoq. Tamannalu ulloq manna tikillugu malunnartittuaannarparput suli. Tassami pingaaruteqartuummat.
Hans Egede katersugaasivittaassami oqallissutaassaaq
Dan Ullerup Qaqortumi katersugaasivimmi nunasiaataasimaneq pillugu oqallitsitserusuppoq.
Oqallinneq ukiut 300-t qaangiunnerannut tunngassuteqarnerunissaa kissaatigaa.
- Inuiattut ullorsioqqammerpugut assigiinngitsorpassuarnik susassaqartitsiffiusuni. Hans Egedemut tunngassuteqartunik assigiinngitsunik aaqqissuussisoqarsinnaagaluartoq isumaqarpunga. Inuiattut ullorsiorneq persuarsiorfiinnaanngilaq. Tyskland, Europallu sinnera qiviassagaanni, sorsunnersuup aappaa pillugu qanoq iliortarnersut, isumaqarpunga Hans Egede aamma taamaanneqarsinnaasoq – nalliuttorsiutiginngikkaluarlugu, malunnartillugu, oqaluttuarisaanermi ilisimatooq, Qaqortumilu katersuagaasivimmi pisortaq, Dan Ullerup oqarpoq.
Qaqortumi katersugaasivimmi juuliip ulluisa pingajuaniit 15-iat tikillugu Hans Egedemut tunngasunik saqqummersitsisoqassaaq.
AAMMA ATUARUK Hans Egede pillugu nalliuttorsiornernik malinnaasut: Nalliuttorsiorusuttoqanngilaq
