Piariilivippoq: Nuummi ikuallaavissarsuaq piariilivissoq alakkartersiuk
Frank Rasmussenip ikuallaavittaassami ruujorersuit qillariinnaat, tummeqqat sivingasut putoqquasassallu amitsut sungiusimarpasivippai.
Unikaallariarluni eqqakkat sisoorfissaat takutippaa, taanna matusartuuvoq, ikuallaavissuaq uunnalluarpat milimeterialunnik ikersineqarsinnaasoq. Aamma qummut tikkuariarluni sulisut kivitsissutinnguassaat takutippaa. Taanna sulisut oqimaatsunik kivitassaqartillugu atorluagassaraat.
ESANIp pisortaa KNR-imiit Nuummi ikuallaavissarsuarmi alakkartereqatigaarput.
Malunnaqaarlu pisortap tulluusimaarutigeqigaa.
- Pilersaarusiorneraniit piviusunngornissaannut aqqut takivoq. Aqqutaani aporfeerarpassuaqarsimavoq, maannali inernissaa takuneqarsinnaanngormat tulluusimaaqaanga. Allaammi attortissutigaara.
Sumi tamaani innaallagisserisut atortorissaaruserisullu qinnerit kingulliit sukaterpaat, tullinnguupput ikuffaliarsuit sulisut qallorfigisartagaasa piiarnissaat aamma ikuallaaviup atulivinnginnerani maskiinat aqunnissaasa pisariusut misilerarnissaat.
- Inuit ikuallaaviup eqqortumik sanaartoqarsimaneranik qulakkeerinnittussat aamma tikereerput. Ikuallaavik misilerarlugu aallartilerput, naatsorsuutigaarpullu qaammatini misileraasoqassasoq. Naammassippata iluarsisariallit iluarsineqareerpata atorsinnaalersissavarput. Piariivinnissaata tungaanut qaammatip missaani inaarsaanissamut atussallugu taamaattumik aamma naatsorsuutigaarput. Taamaalioreerutta tamakkiisumik atorsinnaalissaaq, pisortaq oqaluttuarpoq.
Nuummi ikuallaavittaassap asserluinnaa Sisimiuni maanna sanaartorneqaleruttorpoq.
Ferrari-risti ikuallaavimmullu tapertaasussaq
Ikuallaavittaassami kaajallaanermi pingaarnerit ilaattut takutikkumasaa tassaavoq ikumatitsivissuartassaa.
Eqqakkat maskiinap qulaatungaagut ikuallaavimmut ikineqartassapput, ikummartinneqariarlutillu ikuallanneranni innisaasatigut immikkoortiteriviutigisutigut ingerlaarnerat aallartissaaq. Ikuallaavittaassap innisaasaa nalinginnaanngitsoq pisortap Frank Rasmussenip tulluusimaarutigaa.
- Una innisaasaliaq immikkoortiterivittalik tassaavoq ”state of the art”. Innisaasat taakku pitsaangaarmata tamanit piumaneqaqaat. Soorlu biilit ferrarit tamanit piumaneqartaqisut, oqarpoq.
Ikuallaavik kissassusissamitut kissatsigilinngippat, ikuallaaveeraq tapertaasussaq, ikumatitsiviup naqqanut inissinneqassaaq.
- Maani Kalaallit Nunaanni ukiuunerani ilaanni eqqagassat eqqagassalerivimmut apuunneqartut aputitaqartaqaat. Tamannalu pillugu ikuallaaniarneq ajornarnerulaarsinnaasarpoq, soorlu ikuallaavittaata minnerpaamik 850 gradiuffissaa ilaanni anguuagutsinnut angutikkuminaassinnaasarluni. Taama pisoqartillugu ikuallaavimmut tapertaasussaq ikittassaaq.
Ikumatitsiviup naqqani arlalinnik katersuiveqassaaq, ilaatigut arsakut, savimerngit aannikut aamma allat immikkoortitersimallutik nakkaavissaannik. Taakku ikumatitsiviup naqqani innisatigut suliareqqitassat nakkaavisaannut ingerlaartunut – imermik aamaarunnaarsaataatigisumik qallersimasutigut nakkaassapput.
Arsakut sinneruttut ulorianassanngillat, nakkaasimasullu qanoq ittuussusaat naapertorlugit poorsuarnut issoraanneqartarput, ingerlateqqinneqarsinnaanngorlugit, ESANIp pisortaa nassuiaavoq.
Pujoq illoqarfimmut aniasoq minguitsuussaaq
Ikuallaavittaassaq avatangiisinut siuliminit mingutsitsinnginerussaaq, soorlu massakkut atuuttumut naleqqiulluni putsumik minguiaallaqqinnerussalluni.
Putsumik minguiaavittaqassaaq, tamannalu pisassaaq eqqakkat ikuallanneqarnerisa nalaanni biokarbonat kalkilu – putsup toqunartulittaanik immikkoortiterissutaasussat akuliunneqartassammata. Tamatumalu pissutigerpiarpaa ikumatitsiviit 850 gradimik kissassuseqartuaannarsinnaanerat, Frank Rasmussen nassuiaavoq.
- Sinerissami ikuallaaveqqat atorneqartut ikuallaanerup nalaani kissassusaat allanngorarsinnaasarmat minguiaanissaq siornatigut ajornarsimavoq. Minguiaasinnaasumik peqassagaanni ikuallaavik anginerungaatsiartariaqarpoq.
Putsup aniasussap saligaatsuunissaanik kemikalianik akoorinikkut putsup toqunartortaa kalkimut nipputtutullusooq ittarpoq immikkoortinneqarsinnaanngorluni.
Frank Rasmussenip naatsorsuutigaa putsup aniasussap “salinneqarneratigut” toqunartut uani talarterujussuarmi katersorneqartarput poorsuarnut “bigbag”-inut kuerarneqariaannanngorlutik, ulloq unnuarlu poorsuarnik marluk-pingasunik 600 kiilukkaanik ulikkaarisarsinnaasallutik.
-Putsup toqunartortai ilimagaarput Norgemut allamiluunniit katersuivinnut nassiuttassavagut. Toqunartut ullumikkut suneqarsinnaasanngimmata quersuarni imaluunniit piaaviusimasuni toqqorneqartarineqarput.
Ikuallaavittaassat pujoq pujoorfissuartigut siunissami aniatinneqartussaq taamaattumik toqunartortaqarnavianngilaq.
- EU-p inatsisaasa sakkortunerpaat ilaannik putsumik saliinermik periusissarput malinninnerussaaq, allaammi silannaap avatangiiserisatta assinganik minguissuseqassaaq.
Kissartoq sinneruttoq illoqarfiup ilarujussuanut pilersuinermi atorneqassaaq
Ikuallaavittaassat Nuummi Sisimiunilu atorneqalerunik ungasianiit kiassarnermik pilersueqataalissapput.
Taamaalilluni eqqakkanik ikuallaaneq illoqarfinni marlunni najukkani tusindilikkaani aamma kiassaasunngussaaq.
Ikuallaaviit tamarmik ungasianiit kiassaanermi 7 megawattiusumik pilersuisinnaassapput, ESANImi pisortaq nassuiaavoq.
Sisimiuni ullormi issinnerpaaffiusumi uangasianinngaanniit kiassarneqartussat tamavimmik eqqakkat kissaanik pilersorneqarsinnaassapput. Nuummi, illoqarfittut anginerungaatsiartumi Nuup illoqarfittaaniittut tamaasa ungasianiit kiassarnermik ikuallaaviup aasaanerani pilersorsinnaasavai Nuussuarmilu ukiuunerani 30-40 procentii kissarnermik pilersorsinnaassagai.
Kalaallit Nunaata sineriaani sumiifinni arlalinni ikuallaaveqarnermi kissaq sinneruttoq ullumikkut atorneqalereernikuuvoq, ikuallaaviilli nutaat atorneqalernerisigut amerlanerujussuarnik ungasianinngaanniit kiassarnermik pilersuisoqarsinnaanngussaaq.
Tamakkiisumik automatiskiussaaq
Ikuallaavik tamakkiisumik atorneqarsinnaanngoruni, sulisut marluinnaat suut tamarmik pissusissamittut innerannik qulakkeerinnittussat taamaallaat pisariaqartinneqassapput.
Tamatuma saniatigut suut tamarmik namminneq ingerlassapput (automatiskimik), Frank Rasmussen nassuiaavoq.
-Assersuutigalugu ruujorit putsup aniaffii milittooqqajaalerpata maskiina nammineq sakkortuumik sajuallatitsisartumik supoorissaaq, aqqutissallu salillugit. Programmiinereerput. Ikuallaavimmi atorunnaakkami ikuallaavik tamaat qamittariaqartarparput assaannatsinnillu miligutaasunik piiaasarluta.
Ikumatitsivik kissassusissani angullugu eqqakkanik ikuallaasinnanngornermi kingorna nammineq nalunaaquttap akunnerini 8.000-ni sulisinnaassaaq. Taamaalilluni ukiumut ataasiaannarluni aasaanerani sapaatit akunnerini pingasuni maskiinat aserfatsaaliorneqarnerisa nalaanni matoqqatinneqartassaaq.
