Nunatta kitaa taamaalinerani aatsaat taamak kiatsigisoq
Januaari qaangiuteqqammersoq aatsaat taama kiatsigisutut nalunaarsorneqarmat, nunatta kitaata silaa aatsaat taama kitsigaaq.
DMI tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.
Nuummi ulloq kiannerpaaq 11,3 gradiuvoq januaarillu qaammataani silap agguaqatigiissillugu kiassusaa issisiorfik angunngilaarlugu 0,1 gradimiippoq.
Nuummi januaarip qaammataani siornatigut kiannerpaaffik agguaqatigiissillugu - 1,3 grademiippoq. Taamaattumik ukioq manna januaarimi kiannerpaaffik siornatigut uuttortarneqartumit 1,4 gradenik kianneruvoq.
- Nunarsuup kissatsikkiartornera nalunngilarput taamaattoqarneralu erseqqissumik takusinnaavarput, kiassutsillu aatsaat taama qaffasitsiginissaat naatsorsuutaavoq, DMI-mi silap pissusianik ilisimatusartoq Martin Olesen oqarpoq.
Kiassutsit immikkuullarilluinnartut
Nunatta kitaa tamarmi aatsaat taama qaffasitsigisunik uuttortaavigineqarpoq, nunaqarfinnilu arlalinni ukiup taamaalinerani kiannerpaaffiit immikkuullarilluinnarput.
Nunap kujasinnerusortaanit kitaata sineriaanut - 2000 kilometerit sinnerlugit isorartutigisumi - sumiiffinni arlalinni kiassuseq qaffasissimavoq.
Kiassuup aatsaat taama qaffasitsiginera silap pissusianik ilisimatuumut Martin Olesenimut tupaallaataanngilaq.
Piffissammi ingerlanerani kiattoq nillertorlu paarlaattarput. Tamanna uuttortaanernik qaffasissunik issittuerunneranillu kinguneqartarpoq.
- Nunarsuup kissatsikkiartornera nalunngilarput erseqqissumillu takusinnaallutigu, tamannalu kiannerpaaffiit amerliartornerinik issinnerpaaffiillu ikiliartornerannik naatsorsuutigineqarluinnartutut kinguneqarpoq.
Nunarsuup kissatsikkiartornera
Martin Olesenip oqarnera naapertorlugu, Issittoq nunarsuup kissatsikkiartorneranit pingasoriaammik sisamaariaammillu sukkanerusumik kissatsikkiartorpoq.
Silallu kissassusaata tungaatigut massakkut taamatut inissisimasoqarnera, Nuummi kialluni Danmarkimilu issilluni, aatsaat nalaanneqanngilaq. Nunatsinnili kiannerulernera nunarsuup kissatsikkiartorneranit peqquteqarsorineqarpoq.
Nunarsuulli kiatsikkiartornera nunatsinni kiassutsinut sunniuteqartutuaanngilaq. Pissutsit assigiinngitsut arlallit ataatsimoortut peqqutaapput. DMI-mi silasiortoq Caroline Drost Jensen Ritzauimut oqarpoq.
- Januaari 2026-mut aalajangeeqataalluinnartoq tassaavoq kiassutsip nikinnera.
Kiassutsip nikinnera taaguutaavoq, nunarsuarmi naqitsiniisaffinnut assigiinngitsunut silaannarmilu naqitsinermut tunngasoq. Silaannaap naqitsinerata silaannaap sarfaa sunnertarpaa, silaannarmilu qutsissumi nikerarnerminni nillertoq kissartorlu avissaartittarpai.
Kiassiut atorlugu nunatsinni uuttortaanerit DMI-mit malinnaaffigineqaannassapput, ukiormi rekortiliiffioqqissinnaavoq.
- Ukioq, pingaartumillu ukiumi nutaami januaari aallartiffipput pissutigalugu, ukioq ataatsimut isigalugu rekortiliiffiussaaq. Tamanna qularutissaanngilaq, Caroline Drost Jensen oqarpoq.
Tunu aamma uuttortaaffigineqarpoq, piffissamili tamatumani rekortiliortoqanngilaq.
/ritzau/
