Nunatta Danmarkimit avissaarnissaa pillugu peqquserlulluni allagaq Ruslandimit aallaaveqarsinnaasoq

Allagaq naalakkersuisut amerikamiullu politikeriisa suleqatigiillutik Nunatta Danmarkimut atajunnaarnissaanik siunertaqarneranik imalik inoqatinut attaveqaatitigut 2019-imi siammarterneqalermat uitsatigineqarpoq.

Allakkamik nassiussisoq maannamut ilisimaneqanngilaq, DR-illi podcastimik tusarnaagassiaani nutaami ”Mørklagt”-imi paasissutissat nutaat Ruslandimut pasinartumik tikkuussisut saqqummiunneqarput.

Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatooq, Flemming Splidsboel Hansen aperigaanni nassiussisup ilisimaneqanngitsup kangianeersuunera taassuma qularutiginngilaa.

- Allagaq Ruslandimeersuuvoq. Kinarpiarli allattuunersoq ilisimanngilara. Kisianni naalagaaffimmi oqartussaneernissaa ilimanarluinnarpoq, taanna KNR-imut oqarpoq.

Ruslandip naalagaaffeqatigiit sangiiffii saqqummersinniarai

Allagaq 2019-imeersoq naalakkersuisut allaffissiaani allagaallunilu taamani nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisumit, Ane-Lone Baggerimit atsiugaavoq.

Allagarli eqqunngitsuusoq paasineqapallappoq.

- Peqquserluununa. Allaasinnaanngilaq, Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfik taamani oqarpoq.

Allagaq nunatta Danmarkillu akornanni kingunerluuteqanngisaannarpoq.

Avissaartuutitseriarnerulli iluatsinnginnera eqqumiippallaarunanngilaq. Flemming Splidsboel Hansenimmi oqarnera naapertorlugu russit kalaallinut tunngatillugu pissutsinik paasisimasaqarpallaanngillat taamaammat inuiaqatigiinnut paasissutissiinerlunniarnerat ajornakusoorpoq.

Tamannali russit kalaallinut tunngasutilinni sunniiniarnerminni tunniutiinnarneranik kinguneqarnavianngilaq.  Russit naalagaaffeqatigiinnik avissaartuutitsiniaqqissinnaanerat siunissami ilimanartoq Flemming Splidsboel Hansen isumaqarpoq.

- Kalaallit Nunaat sunnerniagassaqqippoq – qularnanngitsumillu ukiuni aggersuni sunnerniagassaqqissigaluttuinnassaaq. Naalagaaffeqatigiinni nukillaarsaanissaq, kalaallit susassaqarfini assigiinngitsuni nammineq naalakkersuisoorusunnerannik immaqalu namminersortunngorusunnerannik sukasaanissaq kissaataavoq. Tamanna kunngeqarfiup tungaaniit Issittumi politikkikkut ataatsimoornermut sanngiillititsisinnaavoq, taanna oqarpoq.

Ilisimatusartoq: Salloqittarneqariaannaanngilagut

Naalli peqquserlulluni allagaq iluatsinngikkaluartoq, innuttaasutut paasissutissanik nittartakkatigut aamma inoqutinut attaveqaatitigut nassaarisanut isorinninniartuaannarnissap qanoq pingaaruteqartigineranut assersuutissaasoq, Ilisimatusarfimmi tusagassiutilerinermut tunngasuni ilisimatusartoq Signe Ravn-Højgaard isumaqarpoq.

- Kalaallit tusagassiorfiisa saqqummersitassat paasissutissanik tunngeqaveqarnerinit misissueqqissaarnissaq pikkoriffigaat. Kisianni amerlasuunik qularnartunik saqqummertoqariataarpat Kalaallit Nunaanni tusagassiortut malinnaaniarnerat uagutsinnullu paasissutissanik misissuiniarnerat ajornakusuulersinnaavoq, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

Taannalu Flemming Splidsboel Hansenip oqarneratulli isumaqarpoq, nunatsinni inuiaqatigiit akeqqersimasumik sunniiniartoqarneranut nukittuffeqartut – tassami imminut ilisarisimavugut.

- Kalaallit Nunaanni nunanit allaneersunit inoqatinut attaveqaatitigut paasissutissanik eqqunngitsunik  sunniiniartoqarnera ajornakusuussaaq. Kalaallit Nunaannimi inuiaqatigiit ikipput, inuit imminnut ilisarisimasariipput. KNR-ip allaaserisaani ilisarisimanngisanit imaluunniit ilisarisimasap ilisarisimanngisaanit aalajanngersimasumik siunertalimmik allatarpassuaqalerpat pasinapilussaaq, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

Teknologii nutaaq unammillernartunngupallassinnaasoq

Eqqunngitsunik paasissutissiineq imaluunniit nutaarsiassat eqqunngisut nunatsinni tatiginartuussagunik taakku kalaallit kulturiannut oqaasiinullu naleqqussarsimassapput. Takornartanut tamanna ajornakusuungajappoq, kisianni tamanna pissutsit taamaattuaannartussaaneranik isumaqanngilaq.

- Piffissami kingullermi teknologii nutaaq sukkasuumik ineriartortinneqarpoq. Maannakkut kinaluunniit sekundialuit ingerlaneranni paasissutissanik tutsuiginartunik saqqummersitseqattaapallassinnaavoq. Oqaatsinut atortorissaarutit pitsanngorsarneqaannaavissut kalaallisut suli pitsaasuunngillat, kisianni danskisut tuluttullu allatat allaaserinnittuisa robotiunerat takuneqarsinnaanngilaq, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.